Työllisyys kohentui Pohjois-Pohjanmaalla 5,2, Kainuussa 4,6 ja Lapissa 6, 5 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Pohjois-Suomen työttömyysprosentit ovat silti maan korkeimmat.
Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysprosentti oli huhtikuun lopussa 10,5, Kainuussa 15,8 ja Lapissa koko maan pohjalukemat, 15,9 prosenttia.
Valtakunnallisestikin ihmiset ovat hävinneet työvoimatoimistojen jonoista, sillä työttömyysprosentti laski 8,6 prosenttiin viime vuoden kymmenestä prosentista. Etelä-Suomen läänissä työvoimatoimistoissa on vähiten ruuhkaa: työttömyysprosentti on siellä 6,9.
Tilastokeskus julkaisi huhtikuun 2006 työvoimatutkimuksensa ja TE-keskukset työllisyyskatsauksensa huhtikuulta 2006.
Kysyntä ja tarjonta
eivät kohtaa
Pohjois-Pohjanmaalla lomautusten määrä on vähentynyt kuukauden aikana rajusti: työttömistä lomautettuja oli 920, mikä oli jopa 232 vähemmän kuin maaliskuussa.
"Se on hyvä merkki. Kun lomautusten määrä kasvaa, se on merkki siitä, että elinkeinoelämä on ajautumassa vaikeuksiin", sanoo kehittämispäällikkö Helena Pajunen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta.
Lomautettavista aloista Pajunen kommentoi, että niistä on saanut lukea lehdistä. "Tutkimus- ja tuotekehitystyö on edelleen täällä vahva", hän lohduttaa.
Pajusta ilahduttaa myös nuorisotyöttömyyden taittuminen, vaikka Pohjois-Pohjanmaalla alle 25-vuotiaita jonottaakin luukulla keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa: 14 prosenttia, kun valtakunnallinen keskiarvo on kymmenen prosenttia.
Nuorten työttömyys väheni myös Lapissa.
"Nuoret ovat koulutetumpia kuin iäkkäämmät työnhakijat", osastopäällikkö Tuula Johannson Lapin TE-keskuksen työvoimaosastolta selittää ilmiötä.
Kainuussa nuoria vasta odotellaan työmarkkinoille.
"Tilanne paranee, kun kesä-heinäkuussa oppilaitokset purkavat nuoria työmarkkinoille", ennustaa erikoissuunnittelija Juha Puranen Kainuun TE-keskuksen työvoimaosastolta.
Kainuussa, vaikka uusia työpaikkoja on syntynyt, suurta työttömyysprosenttia selittää kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus.
"Erityisesti metalli- ja rakennusteollisuus kärsii työvoimapulasta", Puranen sanoo ja jatkaa, että koulutettua väkeä ei näille aloille yksinkertaisesti ole.
"Ja siinä se ongelma on."
Kainuussa ja Lapissa koulutus avuksi
Koko Pohjois-Suomi kärsii siitä, että työvoimapoliittisien toimien eli erilaisten koulutuksien, työharjoittelujen ja palkkatuettujen töiden vaikutukset eivät oikein tepsi. Työllistämisvaikutukset jäävät hieman yli puoleen koko Pohjois-Suomessa, kun seurataan, työllistyikö työnhakija kolmen kuukauden sisään esimerkiksi oltuaan jossain työharjoittelussa.
Sekä Puranen, Johannson että Pajunen toteavat, tässä asiassa on reilusti tehostamisen varaa.
Vaikka työttömyysprosentti onkin laskemaan päin, ihmisille pitäisi löytää vielä enemmän töitä.
Kainuussa ja Lapissa työttömyyttä vastaan hyökätään koulutuksen avulla, kertovat Puranen ja Johannson. Puranen toteaa myös, että palkkatuettua työtä pitäisi kohdistaa aloille, joissa työvoimapulaa on.
Pajunen taas tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan työttömyyteen lääkkeeksi erilaisia kohdennettuja toimia, kuten työvoimapalvelukeskuksia.
"Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuusta ollaan saatu hyviä kokemuksia", hän sanoo.