Työttömyys on jo vuosia huidellut aivan toisenlaisissa luvuissa kuin työllisyydestä vastaavien puheet edellyttäisivät. Hallituksen epäonnistuneet haaveet työttömyyden puolittamisesta ovat oma lukunsa. Sen ohella talouselämän nokkamiesten puheet hetikohta uhkaavasta työvoimapulasta näyttävät kummallisilta, kun ne pistetään tänäkin kesänä kasvaneiden työttömyyslukujen rinnalle.
Kiperä tosiasia silti on, että samaan aikaan suuren työpulan ohella on pulaa myös muutamien alojen erikoisosaajista. Paljon ja aiheesta kehuttu suomalainen koulujärjestelmä ei ole kyennyt aivan kaikkeen.
Syitä pitää hakea myös teollisuudesta, joka ei ole kyennyt esittelemään kaikkia tarpeitaan koulutuksesta vastaaville. Eikä ole itse harjoittanut riittävän rivakasti oppisopimuskoulutusta.
Teollisuuden ja työnantajien TT on tosin sitä mieltä, että syyt ovat muualla kuin järjestön jäsenyrityksissä. TT julkisti tiistaina neljännen Osaamistarveluotaimensa, koulutus- ja työvoimatarpeen ennusteen. Sen keskeisin sanoma oli, että TT pitää ammattitaitoisen työvoiman riittämättömyyttä lähivuosina uhkana maan taloudelle ja samalla myös työllisyydelle. Osaamisluotaimen mukaan koulutuksesta valmistuvien pitäisi olla valmiimpia ammattitöihin. Erityisesti pienyritysten on vaikea järjestää lisäkoulutusta, luotaimessa valitellaan.
Varmaa joka tapauksessa on, että Suomessa on runsaasti hyvän peruskoulutuksen saanutta väkeä alalle kuin alalle. Heistä voitaisiin hioa tuotantolaitosten omalla opetusohjelmalla millaisia taitajia tahansa. Ehkäpä yritykset tarvitsisivat puuhassa nykyistä enemmän yhteistoimintaa. Siinäkin on kyse taidosta säilyttää ja parantaa kilpailukykyä. Syystä tai toisesta juuri Suomessa puhutaan erityisen paljon osaajien puutteesta.
Työttömyys saattaa silti olla nyt taitekohdassa, vihdoin. Keskiviikon myönteisiin uutisiin kuului Kuntatyönantajien arvio, että alan henkilöstöä lisätään nykyisestä 422 000 henkilöstä niin, että vuonna 2003 kunta-alalla työskentelisi 425 000 palkansaajaa.
Erityisen mukava uutinen on kuntien määräaikaisille työntekijöille. Työsuhteiden vakinaistaminen on Tilastokeskuksen kunnallisen henkilörekisterin mukaan hyvässä vauhdissa. Määräaikaista henkilöstöä ollaan vakinaistamassa varsinkin terveydenhoidossa ja vanhustenhuollossa. Aihetta onkin.
Monet kunnat kaavailevat vakinaistavansa myös koulunkäyntiavustajien ja tuntiopettajien tehtäviä. Ne työt ovatkin sellaisia, että automaatio ei pysty niihin iskemään.
Turhan tutulla tavalla tässäkin ennakoinnissa alueelliset erot ovat uhkaavia. Eniten kuntien henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan Uudellamaalla. Lapissa ja Itä-Suomessa sekä muissa kuin runsasväkisissä kunnissa ja kaupungeissa henkilön pelätään jossakin määrin vähenevän.
Tuskin kukaan luulee, että syrjäisillä seuduilla esimerkiksi vanhusten huollon tarpeet kutistuisivat. Juuri niillä alueilla eläkeläisten osuuden väestöstä tiedetään kasvavan. Kyse on vain siitä, missä on varaa palkata lisää väkeä ja missä taas taloutta pitää säätää entistä selkeämmin säästöliekille.
On korkea aika alkaa miettiä, kuinka taakkaa tasattaisiin. Myös valtiosihteeri Raimo Sailas on havainnut, että kuntien veropohjaa kaventava tie on kuljettu loppuun. Niin hän kirjoitti Kalevassa tiistaina. Siihen yhtyy varmasti jokainen kunnallismies. Vihdoin, moni heistä sanoo.
Sailas muistuttaa,että tämä asia on yksi seuraavien hallitusneuvottelujen visaisista kysymyksistä. Varmasti on. Samalla pitää aivan ehdottomasti miettiä, miten köyhimmille alueille annetaan sykäys, jolla ne pääsevät pahimman yli.