Työttömät kuolevat keskimäärin nuorempina kuin palkansaajat, hätkähdyttävä tutkimus kertoo. Mitä kauemmin työttömyys kestää, sitä pahempi. Erityisen paljon elinikä laskee pitkäaikaistyöttömillä, selviää Tilastokeskuksen ja Kuntoutussäätiön tutkimuksesta.
Vähintään kaksi vuotta työttöminä olleiden kuolleisuus on jo lähes kolminkertainen samaan ammattiryhmään kuuluvaan työssä käyvään verrattuna. Alle vuoden työttöminä olleiden kuolleisuus on kohonnut vasta hieman, 1,4-kertaiseksi.
Työllisten kuolleisuutta eri ammattiryhmissä on seurattu Suomessa vuodesta 1971. Tutkimus toteutetaan viiden vuoden välein. Sen aineistona olivat vuoden 1995 lopussa työvoimaan kuuluneet 25-64-vuotiaat suomalaiset. Nyt mukana olivat ensimmäistä kertaa myös työttömät ammattiryhmittäin. Jo oli aikakin.
Työttömyyden on havaittu lamaannuttavan aloitekykyä. Siksi myös omasta terveydestä huolehtiminen alkaa unohtua. Työttömien kuolleisuusluvut ovat hätkähdyttäviä, mutta eivät yllättäviä. Ilmeisiin ongelmiin olisi voinut puuttua jo aiemminkin. Viimeistään nyt täytyy harkita esimerkiksi sitä vaihtoehtoa, että ainakin pitkäaikaistyöttömät kutsuttaisiin määräajoin terveystarkastuksiin.
Työttömien syrjäytyminen ja samalla alkoholisoituminen näkyy selkeästi. Työttömien miesten alkoholikuolleisuus oli liki yhdeksän ja naisten yli kahdeksan kertaa suurempi kuin ansiotyössä käyvillä. Myös monet taudit, varsinkin hengityselinten sairaudet vaivaavat pitkäaikaistyöttömiä varhain. Tapaturmat ja itsemurhat ovat nekin yleisempiä kuolinsyitä kuin työllisillä.
Helppoa ei ole yrittäjilläkään. Heilläkin on riski kuolla palkansaajia varhemmin. Alkoholikuolemia sattuu miesyrittäjille keskimäärää enemmän. Myös väkivallan ja tapaturmien vaara on yrittäjillä tavallista korkeampi.
Omaishoitajina toimivat miehet kuolevat usein muita palkansaajia nuorempina. Samoin sekatyötä tekevien ja raskaissa teknisissä ammateissa toimivien miesten kuolleisuus on muita korkeampi. Naisilla korkean kuolleisuuden ammatteja ovat siivooja, sekatyöntekijä, tarjoilija ja parturi-kampaaja.
Tutkimusta on hyödynnettävä työsuojelussa. Voimakkaita kemikaaleja käyttäviä on opetettava suojautumaan vielä paremmin. Rasittavia tehtäviä hoitaville pitää kehittää lisää helpottavia apuvälineitä. Täyteen tasa-arvoon ei päästä koskaan tällaisissa asioissa, mutta nykyistä parempaan tilanteeseen päästään varmasti.
paakirjoitus@kaleva.fi