Peräti 40 prosenttia Suomen kotitalouksista on vähentänyt kulutustaan rahoituskriisin vuoksi, vaikka oma taloustilanne ei ole juurikaan muuttunut.
Yli puolet suomalaisista vientiyrityksistä ilmoittaa, että myynti tai tilaukset ovat vähentyneet viimeisen puolen vuoden aikana.
Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreesta kyselytutkimuksesta yrityksille ja kotitalouksille. Tutkimus julkistettiin tiistaina.
"Jalka on siirtynyt jo jarrulle, mutta paniikkijarrutuksessa ei vielä olla. Globaalissa rahoituskriisissä niin yritykset kuin kuluttajatkin ovat epävarmoja ja epäluuloisia. Eniten ongelmia on metsäteollisuudessa, siellä lähes puolet yrityksistä kertoo, että lyhytaikaisen rahoituksen saanti on kiristynyt", kuvaili Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen finanssikriisin vaikutuksia Suomeen.
Rouvisen mukaan Suomikaan ei voi viennistä riippuvaisena maana välttyä "finanssikriisin tartunnalta", vaikka Suomessa talouden peruspilarit ovatkin euromaiden parhaimmistoa.
Etla on tehnyt kaksi skenaariota, talouden kehityssuuntaa, Suomen kehityksestä 2009-2010. Toinen on optimisempi ja toinen synkempi kehitysura.
Synkemmän vaihtoehdon mukaan bruttokansantuotteen kasvu vajoaa nollaan sekä 2009 että 2010.
Työttömyys kääntyy kasvuun ja synkemmän arvion mukaan uusia työttömiä tulee 2008-2010 noin 45 000 henkilöä.
"Suomen rahoitusmarkkinoilla on rakenteellinen haaste: pääomien käyttöä ohjaa varmuus, eivätkä tuotto-odotukset ja riskinotto kuten normaaleina aikoina. Vaikeuksissa ovat erityisesti nuoret yritykset. Tukea tarvitaan, mutta tuki-innossa on huomattava, että kaikille yrityksille ei saa löytyä rahoitusta, vain hyville ja elinkelpoisille", painottaa Rouvinen.
Ennustepäällikkö Pasi Sorjonen lohduttaa, että Suomen julkinen sektori, valtio ja kunnat, on valmistautunut melko hyvin finanssikriisiin ja todennäköiseen taantuman. "Toisaalta kokonaisveroaste on korkea ja kunnilla on jatkuvia vaikeuksia rahoittaa menojaan edes hyvinä aikoina."
Sorjosen mukaan Suomen julkisella sektorilla on murheena niin sanottu rahoituksellinen kestävyysvaje, jonka suuruus on 1-2 prosenttia kokonaistuotannosta. Kestävyysvaje mittaa sitä, kuinka paljon Suomen pitäisi pysyvästi lisätä verotuloja tai toisaalta vähentää menoja, jotta julkinen talous olisi tasapainossa myös pitkällä aikavälillä.
Kiina siivitti
maailman kasvua
Etlan toimitusjohtajan Sixten Korkmanin mukaan kriisi on rahoitusmarkkinoiden itsensä aiheuttama ja erilainen kuin Suomen oma, 1990-luvun alun pankkikriisi. "Suomen pankkikriisissä meillä oli huonoa pankinjohtamista, huonoa politiikkaa ja huonoa tuuria. Nyt me olemme eräänlaisessa kiinalaisessa ansassa. Maailmassa mentiin pitkään lujaa Kiinan nopean talouskasvun vuoksi. Kiina myös rahoitti Yhdysvaltain alijäämiä. Nyt se kupla on puhki."
Suomen ensi vuoden budjetti sopii Korkmanin mukaan hyvin tähän taloustilanteeseen eikä paniikinomaisiin menojen leik-
kauksiin ole syytä.
"On järkevää rakentaa huonoina aikoina vaikkapa asuntoja. Infrakohteitakin, teitä ja väylien rakentamisia voidaan aikaistaa."
Korkman muistuttaa, että jossain vaiheessa maailmantalous palautuu taas kasvu-uralle. Öljyn ja muiden raaka-aineiden hinta on jo halventunut, mikä painaa inflaatiota alas. Kun inflaatio-odotukset pienenevät, keskuspankit voivat laskea ohjauskorkojaan ja yritykset saavat lainaa investointeihinsa ja asuntovelallisten kansalaisten korkotaakka kevenee.