Pääkirjoitus

Työt­tö­myy­den synkät kier­teet oi­kais­ta­va

Työttömyys on Suomessa kova pala. Rankimmin työttömyys kohdistuu yksineläjiin ja heistä nimenomaan yksinäisiin miehiin ja yksinhuoltajaäitien poikiin. Suurin riski joutua työttömäksi on alle 25-vuotiailla miehillä. Naisten riski joutua työttömäksi jakautuu tasaisemmin eri ikäryhmiin.

Työttömyys on Suomessa kova pala. Rankimmin työttömyys kohdistuu yksineläjiin ja heistä nimenomaan yksinäisiin miehiin ja yksinhuoltajaäitien poikiin. Suurin riski joutua työttömäksi on alle 25-vuotiailla miehillä. Naisten riski joutua työttömäksi jakautuu tasaisemmin eri ikäryhmiin.

Työttömiä yksineläjiä on paljon, koska 2,5 miljoonasta asuntokunnasta jo yli miljoona on sinkkutalouksia. Perhe-elämä sen sijaan suojelee työttömyydeltä, naisia hieman paremmin kuin miehiä.

Työttömyyden synkkä kierre voi työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen Taantuma ja työttömyys -selvityksen mukaan olla kuitenkin syvä. Kohtalokasta on valmistua ja joutua työttömäksi lama-aikana. Edellisen laman synkimmässä vaiheessa valmistuneiden työllisyys on jäänyt pysyvästi heikommaksi kuin myöhemmin valmistuneilla.

Erityisen ankea on tieto, että puolet työttömiksi jääneistä ei enää palaa työelämään. Työvoima samoin kuin työttömätkin ikääntyvät kovaa vauhtia. Työttömistä jo noin puolet on yli 45-vuotiaita. Myös työttömyyseläkeputki on laajalti käytössä.

Työelämän rakenne muuttuu kovaa vauhtia, kun suuret ikäluokat ovat käytännössä poistuneet työelämästä. Oireellista on, että uusia työpaikkoja on 20 viime vuoden aikana avautunut vain lähinnä koulutetuille.

Työttömyyden syitä ja rakennetta on tutkittu Suomessa paljon. Ikääntyvän väestörakenteen takia on erityisen tärkeää, että kaikki työhaluiset ja vähän haluttomammatkin pidetään mukana työelämässä ja yhteiskunnan riennoissa. Syrjäytyminen pitää kyetä katkaisemaan. Taloustaantumasta selviytyvän Suomen pitää pystyä tarjoamaan työtä ja turvaa myös työttömille.