Eduskunnan huomion nappaa ensimmäiseksi syksyllä Sonera-tiedonanto, jonka pääministeri antaa eduskunnalle ensi tiistaina. Syksyään aloittavat kansanedustajat ovat kuitenkin huolissaan siitä, että sinänsä tärkeä Soneran käsittely vie huomion pois muista tärkeistä asioista, kuten työttömyydestä ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Marja-Leena Kemppainen pitää jälkijättöisenä pääministeri Paavo Lipposen (sd.) esitystä laajasta työryhmästä, joka ryhtyy pohtimaan keinoja työttömyyden helpottamiseksi. Pääministeri on myös asettanut uuden tavoitteen, jonka mukaan työttömyys pitäisi painaa alas vuosikymmenen loppuun mennessä.
Huomio lapsiin
ja nuoriin
Kemppainen toivoo, että hallitus paneutuisi samalla perusteellisuudella työttömien perheiden ja yksinhuoltajien ongelmiin kuin Soneran selvittelyyn. Kemppaisen mielestä on kohtuutonta, että monissa perheissä molemmat vanhemmat tai yksinhuoltajavanhemmat ovat ilman työtä.
Kemppainen kantaa huolta lasten ja nuorten tilanteesta. Huostaanotettujen lasten kokemukset ovat entistä rankempia. Lapset ovat joutuneet seuraamaan huumevanhempiensa toilailuja, kokeneet insestiä ja joutuneet osallistumaan saatananpalvontamenoihin.
"Olen todella huolestunut, että Sonera-sotkuilla tai Suomen Pankin johtajanimityksillä keskustelu kääntyy liiaksi pois todellisista ongelmista", Kemppainen pelkää.
Kemppainen kysyy, missä viipyy pitkään vireillä ollut lastensuojelulain uudistus. Kemppainen pitää suurena ongelmana muun muassa lasten tilannetta perheiden väkivaltatilanteissa.
Talouskasvu
ei yksin riitä
Kansanedustaja Kyösti Karjula (kesk.) arvioi, että hallituksella olisi vuosien varrella ollut mahdollisuus puuttua työttömyyden rakenteelliseen ongelmiin, jos tahtoa olisi löytynyt. Karjulan mukaan hallitus on nojannut liiaksi talouskasvun voimaan työttömyyden alentamisessa, kun olisi pitänyt puuttua myös rakenneongelmiin.
Karjula katsoo palvelusektoriin, joka kärsii rakenteista. Tavallisilla kansalaisilla ei ole varaa ostaa palveluja, eikä yrittäjillä ole edellytyksiä tuottaa niitä. "Matalapalkka-aloille ja palvelutyölle pitää luoda merkittävästi paremmat edellytykset kuin mitä nyt on", Karjula toteaa.
Karjula muistuttaa, että ongelmien hoito on paljon vaikeampaa taantuman kuin kasvun oloissa. "On todennäköistä, että varsinainen keskustelu uusista toimista käydään vasta seuraavan hallitusohjelman puitteissa", Karjula arvioi.
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tapio Karjalainen myöntää, että hallitus on epäonnistunut työttömyyden hoitamisessa, kun ottaa huomioon, että se on Lipposen molempien hallitusohjelmien ykkösasia.
"Kun siinä ei tuon enempää ole edetty, ei voi puhua onnistumisesta", Karjalainen tunnustaa.
Karjalaisen mielestä on huolehdittava siitä, että kunnat pystyvät tarjoamaan kansalaisten tarvitsemia palveluja. Julkiselta sektorilta on karsittu paljon työtä, jossa ei ole tarvittu korkeaa vaan elämänkokemuksen tuomaa osaamista. "Työt ovat tekemättä, kunnissa on paljon töitä", hän toteaa.
Työttömyys on Karjalaisen mukaan niin iso ongelma, "että siitä neuvoteltaessa on oltava nöyrä ja pantava useampikin oppi uudelleenharkintaan". Karjalainen ei kaihda rakenneongelmiin puuttumista. Myös hänen mukaansa palvelutyön tarjoamista ja käyttämistä on edistettävä.
"Onko tavoitteemme kova yksittäin puurtavien ihmisten yhteiskunta, vai pitäisikö sittenkin satsata palvelupuolelle", Karjalainen kysyy.
Maatalousuudistus huolettaa
Kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.) nostaa syksyn tärkeiksi asioiksi EU:n maatalousuudistuksen ja Agendan välitarkastuksen. "Eduskunnan pitää luoda painetta hallitukseen, jotta Suomen kansalliset intressit hoidetaan", Rantakangas sanoo.
Rantakangas on seurannut huolestuneena pää- ja maatalousministerin kannanottoja, joissa lopputulosta jo tuuletetaan, vaikka neuvottelut vasta alkavat.
Rantakangas pitää ongelmallisena EU:n maatalousuudistuksen ehdotusta, jossa maataloustuki irrotetaan tuotannosta. "Ajan myötä se johtaa ristiriitoihin, sillä voiko joku ammatinharjoittaja saada tukea ilman työntekoa. Toisaalta tuotantokustannusten pitää olla alhaisemmat kuin tuotteen hinta", hän toteaa.
Rantakangas epäilee, että viljelijäammattiin ei löydy jatkajia, jos tulot ovat pelkästään tukipolitiikan varassa.
Eduskunta aloittaa syyskautensa 3. syyskuuta. Ensimmäisenä ohjelmassa on pääministerin Sonera-tiedonanto.