Työt­tö­mis­tä mie­his­tä vii­den­nes al­ko­ho­lis­te­ja

Alkoholinkäyttö on tänä vuonna lisääntynyt eniten ikääntyvien, 55-64-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Sen sijaan 15-24-vuotiaat nuoret ovat vähentäneet juomistaan, ilmenee Kansanterveyslaitoksen vuosittain tekemästä kyselytutkimuksesta.

Alkoholinkäyttö on tänä vuonna lisääntynyt eniten ikääntyvien, 55-64-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Sen sijaan 15-24-vuotiaat nuoret ovat vähentäneet juomistaan, ilmenee Kansanterveyslaitoksen vuosittain tekemästä kyselytutkimuksesta.

Tutkimukseen osallistui huhti-kesäkuussa lähes 3 400 15-64-vuotiasta vastaajaa. Alustavat tulokset esiteltiin perjantaina KTL:n alkoholitutkimusyksikön 50-vuotisseminaarissa.

Laboratoriojohtaja Antti Uutelan mukaan keski-ikäiset miehet ja naiset ovat juomistavoissaan nousu-uralla.

"Märän sukupolven ikääntyminen näkyy erityisen selvästi alkoholinkäytön lisääntymisenä. Suuriin ikäluokkiin kuuluvista miehistä ja naisista valtaosa juo joka viikko."



Juomisesta tulee
elämän keskipiste


Tutkijat ovat erityisen huolissaan työttömistä miehistä, joista yli 20 prosenttia on alkoholisteja.

"Alkoholisti on useimmiten keski-ikäinen mies. Suomalaisista miehistä 6,5 prosentilla ja naisista 1,4 prosentilla on alkoholiriippuvuus. Sukupuolten välinen ero on erityisen voimakas 55-64-vuotiaiden ryhmässä, jossa alkoholiriippuvuutta on miehillä kymmenkertainen määrä naisiin verrattuna", kertoo professori Jouko Lönnqvist.

Työttömillä miehillä alkoholismi on Suomessa kolme kertaa yleisempää kuin yli 30-vuotiaalla miesväestöllä keskimäärin.

"Alkoholiriippuvuus on pakonomaista halua käyttää alkoholia niin, että käytöstä muodostuu elämän keskipiste. Alkoholismi on huomattava kansanterveysongelma", Lönnqvist sanoo.

Alkoholismi on Etelä-Suomessa selvästi yleisempää kuin muualla maassa.

"Riippuvuus keskittyy työikäiseen väestöön ja on hyvin vähäistä vanhuksilla."

Riskiä lisäävät miehillä työttömyyden lisäksi myös naimattomuus, avioliiton hajoaminen ja depressio.

Suomessa on aloitettu valtakunnallinen mini-interventiohanke, jonka tavoitteena on yksinkertaisin keinoin ohjata alkoholin riskikäyttäjiä kohtuukäyttäjiksi.

Mini-interventio on terveydenhuollon uusi työväline, joka tuoreiden selvitysten mukaan on kiistattomasti tehokkaampi kuin tavanomainen hoito. Sitä käytetään jo 16 paikkakunnalla eri puolilla maata.

"Joka kymmenes potilas hyötyy. Juomisen määrä vähenee hoitoryhmässä 13-34 prosenttia enemmän kuin vertailuryhmässä", kertoo professori Kaija Seppä Tampereen yliopistosta.

Mini-interventio tarkoittaa sitä, että lääkärit ja hoitajat koulutetaan kysymään potilailta suoraan heidän alkoholinkäyttöään. Sitä on karsastettu, koska on pelätty, että potilaat eivät sitä hyväksy.

"Viimeisemmän tiedon mukaan vain kymmenen prosenttia perusterveydenhuollon lääkäreistä tekee säännöllisesti mini-interventiota ja 40 prosenttia ei tee lainkaan. Kuitenkin potilaista 90 prosenttia suhtautuu neutraalisti tai myönteisesti, kun alkoholiasiat otetaan puheeksi", Kaija Seppä tietää.

Suomessa arviolta 60 000 potilasta hyötyisi menettelystä. Se toisi myös merkittävää kansantaloudellista säästöä.

"Jokainen mini-interventioon sijoitettu tuhat euroa kääntyy 5 000 euron säästöksi", Seppä laskee.

Mini-interventiota kokeillaan 16 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Ilmoita asiavirheestä