On ristiriitaista, että samaan aikaan kun työttömien määrä kasvaa, työttömien yhdistysten toimintaa vaikeutetaan karsimalla niiden saamia yhteiskunnan tukia.
Järjestöbarometrin mukaan lähes puolet työttömien yhdistyksistä on jo joutunut vähentämään toimintojaan taloudellisista syistä. Saman kehityksen pelätään jatkuvan ensi vuonna.
Työttömien yhdistykset tekevät tärkeätä työtä tukiessaan niitä työttömiä, joiden on syystä tai toisesta vaikea sijoittua normaaleille työmarkkinoille tai jotka ovat olleet työttömänä pitkän aikaa.
Yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa yli 60 000. Heitä pidetään työttömyyden kovana ytimenä, jonka pääsy työmarkkinoille on erityisen vaikeaa jopa hyvän taloudellisen tilanteen vallitessa.
Vaikeasti työllistyvien pääsyä töihin on hankaloittanut tänä vuonna talouden rattaiden vauhdin hiipuminen. Tämä näkyy työttömyystilastoissa.
Kehitykseen on vaikuttanut työvoiman kysynnän vähentymisen lisäksi myös työvoimapoliittisten toimien supistuminen. Niinikään työttömyyseläkkeelle pääsyä on hidastettu parin viime vuoden aikana.
Työttömien omaehtoisen järjestötyön kautta on tarjottu mielekästä tekemistä vaikeasti työelämään sijoittuville. Sillä on ollut ja on suuri merkitys ihmisten henkisen hyvinvoinnin ja jopa työkyvyn ylläpidon kannalta.
Järjestöt ovat täyttäneet merkittävää aukkoa yhteiskunnan palveluissa. Tätä työtä ei saa vaarantaa.
Vaikka julkinen talous on tiukalla, työttömien yhdistysten toiminnan pyörittämisestä saatava hyöty ylittää moninkertaisesti siihen sijoitetut vähäiset eurot.