Suomi kärsii yhä viime vuosikymmenen raskaasta lamasta. Yritysten konkurssit, ihmisten takausvastuut ja muut ankeudet pudottivat satojatuhansia ihmisiä tyhjän päälle. Työpaikka meni, ja joiltakin myös koko omaisuus.
Suomea vaivaa 1990-luvun laman seurauksena yhä suuri rakenteellinen työttömyys, jota nopeakaan talouskasvu ei sulattanut. Hallitukset ovat halunneet uskoa sinnikkäästi kasvun voimaan ongelman pienentämisessä eivätkä ole valinneet sen takia riittävän tehokkaita keinoja työttömyyden nujertamiseksi. Maassa on edelleen 180 000 pitkäaikaista työtöntä, joita on vaikea työllistää.
Rakennetyöttömien keskuudessa on muutamia tuhansia ihmisiä, jotka ovat pudonneet lopullisesti työmarkkinoiden ulkopuolella. He ovat ikääntyneitä, sairaita ja kehnosti koulutettuja. Heihin eivät enää ehkä tepsi mitkään työllistämislääkkeet. Hallituksen sosiaalipoliittinen ministerivaliokunta esittää nyt Ylen radiouutisten mukaan erityislakia, jonka turvin noin 2 500-3 000 pitkäaikaistyötöntä pääsisi eläkkeelle.
Kyse on erityislaista, poikkeuksesta, joka on määrä tehdä vain tämän ainoan kerran. Laki olisi voimassa vuoteen 2010 saakka, jolloin 1947 syntyneet saavuttavat 63 vuoden iän ja ovat oikeutettuja pääsemään uuden eläkelain mukaan vanhuuseläkkeelle.
Ajatus noudattelee kansanedustaja Ilkka Taipaleen mallia, jota on jo kokeiltukin. Mallin turvin käytännössä työkyvyttömiksi todetut pitkäaikaistyöttömät on seulottu eläkkeelle. Erillislakia voi ymmärtää inhimilliseltä kannalta, vaikka siihen liittyykin poliittisesti arveluttavia piirteitä. On kyseenalaista roikottaa kymmenenkin vuotta työttömänä olleita vuodesta toiseen kortistoissa, jos heitä ei edes aiota työllistää. Ikääntyneellä työttömälläkin on ihmisarvo.
Samalla tunnustetaan se tosiasia, että työmarkkinoiden vaatimukset ovat kymmenessä vuodessa perusteellisesti muuttuneet, eikä kurssitus ja koulutus ole tuoneet pitkäaikaistyöttömille sitä apua, jolla heidät piti palauttaa takaisin työelämään. Nyt heidät siivotaan pois työttömyyskortistosta poliittisen epäonnistumisen merkkinä. Suunnitelma sotii myös sitä hallituksen linjausta vastaan, että eläkkeelle jäämisikää tulee pidentää.
Paavo Lipposen hallitukset tekivät virheen, kun ne eivät ottaneet työttömyyden pitkittymistä ja muuttumista rakenteelliseksi vakavasti. Tuolloin kyllä tehtiin erilaisia työllistämistemppuja, mutta todellisuudessa työttömät kulkivat työllisyyskoulutuksesta tukityöllisyyspaikkoihin ja aloittivat hetken päästä kaiken alusta. Yksilölliseen ohjaukseen on päästy vasta muutama vuosi sitten.
paakirjoitus@kaleva.fi