Ensi maanantaina selviää, mille paikkakunnille sijoittuvat työministeriön uudet työvoiman palvelukeskukset. Jo etukäteen on jokseenkin selvää, että useimmat seutukunnat saavat omansa. Työvoiman palvelukeskusten toiminta eroaa perinteisestä työvoimatoimistosta siinä, että keskuksessa kaikki viranomaistahot ovat yhdessä läsnä työttömiä auttamassa, eli mallissa noudatetaan yhden luukun periaatetta, apulaistoimistonjohtaja Pirjo Juntunen Oulun seudun työvoimatoimistosta kertoo.
Palvelukeskukseen tulevat mukaan työvoimaviranomaisten lisäksi kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet sekä Kela.
Keskuksiin on tarkoitus saada myös lisää henkilöstöä. Vakansseja varten on varattu rahaa valtion ensi vuoden budjettiin. Oulun toiveissa on jopa 14 uutta virkaa työvoimahallinnon puolelle. Juntunen odottaa työministeriön päätöstä resursseista toiveikkain mielin. Juntusen mukaan uudesta toimintamallista saatava hyöty riippuu paljolti siitä, millaisen henkilöstömäärän keskus asiakaspalveluun saa.
Jokaiselle oma polku
Työvoiman palvelukeskusmalliin uskotaan työministeriössä vahvasti. Se nähdään tärkeänä osana työllisyysasteen nostamispyrkimyksiä ja rakennetyöttömyyden taltuttamista. Virallisena tavoitteena on "tukea työttömien elämänhallintaa ja työnhakua" sekä tarjota heille "monipuolisia kuntouttavia ja aktivoivia toimenpiteitä".
Juntunen uskoo, että homma toimii käytännössä. Uutta toimintamallia on ehditty kokeilla projektiluontoisesti Oulussakin, jossa työttömyyden kanssa tekemisissä olevat viranomaistahot ovat työskennelleet jo jonkin aikaa yhteispalvelupisteessä. "Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä."
Keskuksen myötä yhteistoimintamalli muuttuu pysyväksi ja sitä kehitetään ja laajennetaan. Oulun seudun työvoimahallinnolla onkin valmiudet aloittaa uusi palvelukeskustoiminta jo ensi vuoden alussa.
Työttömät saavat keskuksessa yksilöityä palvelua omien tarpeidensa mukaan. Sen kautta heille räätälöidään tie työmarkkinoille tai koulutukseen, Juntunen sanoo. Suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa. Siten se on työttömän kannalta mielekkäämpi.
Mikään automaattityöllistäjä keskus ei kuitenkaan ole. Eteen päin meno on kiinni työttömästä itsestään. "Asiakkaan pitää olla aktiivinen, hän toteuttaa suunnitelmaa itse. Palvelukeskuksen kautta hän saa taakseen tukiverkon", Juntunen muistuttaa.
Juntusen mukaan keskukset eivät merkitse uutta porrasta byrokratiaan, vaan tarkoitus on nimenomaan päästä irti kankeasta toimintakulttuurista. Uudessa mallissa tiedon on määrä kulkea nopeasti, jolloin tekemiseen saadaan tehoa. Palvelukeskusmalli on ollut myös asiakkaiden toive. Se on kehitetty työvoimahallinnon tekemien asiakastutkimusten perusteella.
Osa palveluista ostetaan
Työvoiman palvelukeskus ei välttämättä tuota kaikkia työttömien tarvitsemia palveluja itse. Juntusen mukaan niitä voidaan myös tarvittaessa ostaa vaikkapa koulutusorganisaatioilta.
"Sellaisia palveluja ovat esimerkiksi työnhakuun liittyvät ryhmäpalvelut, joissa työnhakuun liittyviä asioita käydään läpi. Palvelujen tuottajat pitää sen myötä kartoittaa."