Ytyä-Yhteistyötä työttömille ry ja oululaiset työttömät haastavat kaupungin päättäjät elämään kaksi viikkoa pelkällä työttömyyspäivärahalla. Rokka ei ole sakeaa, eivätkä juomat kovin jaloja, koska yhdistyksen laskujen mukaan verojen jälkeen käteen jää vain 371,84 euroa kuukaudessa. Lapsikorotukset ovat ensimmäisestä lapsesta 4,39, toisesta 6,46 sekä kolmannesta ja useammasta 8,34 euroa kuukaudessa.
Päivää kohti kertyy 12,39 euroa ja lapsikorotukset päälle.
Jos rahalla ostaisi perunoita, niitä saisi parinkymmenen kilon tai vähän isomman pussin tarjouksesta riippuen. Punaisen lenkin voi saada tarjouksesta soppaan lisukkeeksi eurolla ja sinisen vähän alle kahdella. Leipää, maitoa ja vihanneksia seuraksi. Hedelmiä välipalaksi! Ei kai sentään.
Bensaa, linja-autolippuja, lehtiä, saippuaa ja harrastuksia lisäksi. Taatusti vetää tarkoille. Autonkottero on varmaan saanut onnekkaamman isännän jo aikapäivää sitten.
Asuminen on jätetty haasteesta pois, koska peruspäivärahalla olevalta poistunee asumistuen omavastuuosuus vuoden vaihteessa.
Kampanjaan on haastettu kaupunginhallituksen jäsenet, valtuuston puheenjohtaja, kaupungin virkamiesjohto ja oululaiset kansanedustajat. Ytyä toivoo lisäksi ainakin osaa säästyneistä rahoista, jotta voisi järjestää työttömille kunnon joulujuhlan.
Eikä sitten lounas- ja taksiseteleitä, vaan ruoat ja liikkuminen rahalla omasta pussista, Ytyästä korostetaan. Peruspäivärahaa ei seuraa luontoisetuja.
Ilmoittautumisaikaa on syyskuun 30. päivään. On mielenkiintoista nähdä, ketkä tulevat mukaan. Viime keskiviikkona postitetun haasteen ovat kiirehtineet jo perjantaina ottamaan vastaan kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenet Paula Grekelä ja Marianne Isola.
Ytyä pyytää kaikkia osallistujia pitämään päiväkirjaa yhdistyksen sivuilla, jotta kansalaiset voisivat seurata, miten euroilla pärjätään.
Suuren köyhyyspaketti-farssin innoittamana tehty tempaus on hyvä. Suuri osa päättäjistä ei tiedä, millaista suomalainen köyhyys on.
Ja köyhiä riittää Suomessa ja Oulussa aina vain enemmän.
Monet tutkijat ovat huolissaan siitä, että suomalainen köyhyys on yhä enemmän periytyvää. Tästä perinnöstä kylläkin joudutaan maksamaan varallisuusveroa vielä ensi vuoden alun jälkeenkin. Syrjäytymisen vero on vain vähän erilaista; esimerkiksi viinaa, avioeroja ja itsemurhia.
Tutkijat ovat huolissaan siitä, että uusi köyhien eläkeläisten luokka kasvaa jatkossa reilusti. Vai miten suuria eläkkeitä kertyy esimerkiksi työttömyyspäivärahoilla kituuttelevalle väelle? Kuka uskaltaa edes laskea?
Näitä tutustumispaketteja voitaisiin ihan hyvin jatkaa.
Päättäjät, varatkaa vielä kolmas viikko.
Menkää parina seuraavana päivänä katsomaan vanhusten kroonikko-osastoja. Sitten tiedätte, mitä henkilökunnan odotettavissa olevat vähennykset merkitsevät, vaikka ne sointuvat hyvin strategiapapereiden visioihin ilman soraääniä.
Käykää myös kodeissa katsomassa, millaisilla jäljillä on osa niistä vanhuksista, jotka toteuttavat tavoitetta siitä, että 91 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotonaan.
Piipahtakaa vielä lauantai-iltana katsomassa kuntien yhteispäivystyksen menoa. Sen jälkeen näette, miten ne huonommat markkinat toimivat terveydenhoidon säästöissä.