Vaaralliset ja epäterveelliset työolot ovat edelleen suomalaisten työpaikkojen ongelmana. Ammattitauteihin sairastuu vuosittain lähes 5 000 ihmistä. Tapaturmia töissä tai työmatkalla sattuu joka vuosi noin 120 000.
Työperäiset sairaudet ja onnettomuudet aiheuttavat vuodessa kolmen miljardin euron menot, minkä lisäksi niistä johtuviin eläkemenoihin menee vuosittain 8,3 miljardia euroa.
Professori Jyrki Liesvuori Työterveyslaitoksesta sanoo, että 65 prosenttia työpaikoista ei ole tehnyt minkäänlaista riskin arviointia. Työsuojelupiirien arvion mukaan niistä, jotka ovat terveysongelmiaan kartoittaneet, vain noin 15 prosenttia on tehnyt sen kunnolla.
"Työsuojeluhenkilöstöstäkin vain 20 prosenttia on saanut alan peruskurssia vastaavan koulutuksen."
Liesvuori muistuttaa, että ongelmat eivät ole pieniä, kun töissä käy 2,4 miljoonaa ihmistä. Työtapaturmille, kemikaaleille, henkiseen kuormittumiseen ja fysikaalisiin riskeihin altistuu kuhunkin noin miljoona suomalaista.
Työntekijät ovat sairauslomilla vuodessa lähes 40 miljoonaa päivää, joista tosin vain osa on työperäisiä. Työviihtyvyys lisäisi tuottavuutta.
Puutteita korjataan hitaasti paljolti sen vuoksi, että suunnitelmallista työsuojelua on usein hankala käytännössä toteuttaa.
Tilanne on huono siksikin, että työturvallisuuslaki velvoittaa työpaikkoja arvioimaan ja poistamaan vaaroja.
Menetelmät koottiin työkalupakkiin
Työterveyslaitos on ryhtynyt karsimaan työperäisiä terveysriskejä lanseeraamalla kaksi helppokäyttöistä menetelmää, joilla työoloja voidaan arvioida ja kehittää. Niihin voi tutustua helposti Internetin kautta, ja pienen noin 250 euroa maksavan kämmenmikron avulla päästään eroon suuresta paperitöiden määrästä.
Työterveyslaitoksen maanantaina esittelemiin "Menetelmäpakkiin" ja "Työympäristöprofiiliin" koottujen työolojen kehittämis- ja arviointimenetelmistä kukin voi valita tarpeisiinsa sopivat menetelmät. Menetelmäpakista niitä löytyy lähes 200.
Suurimman osan saa suoraan Internetistä, ja osa on tilattavissa Työterveyslaitoksesta.
Työympäristöprofiili on kämmenmikrossa ja pöytäkoneessa käytettävä työpaikkojen ja työterveyshuollon riskinarviointimenetelmä.
"Sen avulla on helppo taulukoida vaikkapa melun taso ja sen kesto, ja siirtää tiedot nopeasti tarvittavaan muotoon, vaikkapa toimenpidelomakkeeksi ja pylväsdiagrammiksi", sanoo erikoistutkija Paula Naumanen-Tuomela.
Ohjelman avulla määritellään tapaturmien vaaroihin, fyysiseen ja henkiseen kuormittumiseen, fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin tekijöihin sekä tietojärjestelmien käytettävyyteen liittyvien riskien suuruus terveydelle.