Sosiaali- ja terveydenhuoltoa mullistavan sote-uudistuksen järjestämislaki lähtee näillä näkymin lausuntokierrokselle ensi kuun alkupuolella. Vaikka uudistuksen suuria linjoja on jo julkistettu, avoimiin kysymyksiin kuuluu muun muassa työterveyshuollon tuleva asema.
Kysymys työterveyshuollon jatkosta on merkittävä muun muassa siksi, että järjestelmä vastaa nyt terveydenhuollon isosta lohkosta. Noin 1,9 miljoonaa suomalaista käyttää työterveyspalveluja.
Laki työterveyshuollosta korostaa turvallisuuden ja työterveyden edistämisen ohella työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä. Työterveyshuolto on vahvistunut pitkälle siksi, että julkinen perusterveydenhuolto toimii onnahdellen.
Työterveyshuolto tarjoaa nopean pääsyn hoitoon myös tavallisissa terveysongelmissa kausiflunssista päänsärkyihin. Kustannuksilla mitattuna selvästi suurempi osa työterveyshuollon kustannuksista ohjautuu tätä nykyä juuri sairauden hoitoon kuin ennalta ehkäiseviin terveyspalveluihin.
Työterveyshuollon aseman mahdollista muutosta sote-uudistuksessa raotti äskettäin Helsingin Sanomissa uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Ajatus on, että työterveyshuolto keskittyisi tulevaisuudessa vahvemmin työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitoon.
Tämä voisi Pöystin mukaan puolestaan tarkoittaa sitä, että työnantajat eivät enää saisi työterveyshuollon sairaanhoitopalveluihin yhtä suuria Kela-korvauksia kuin nyt. Yhteiskunta rahoittaisi flunssapotilaiden hoitoa vain julkisissa palveluissa.
Jälkimmäinen tavoite on periaatteessa oikea. Olennaista on se, miten muutos toteutetaan. Niin kauan kun ei ole nähty, kuinka uudelta pohjalta nouseva perusterveydenhuolto alkaa toimia, olisi järjetöntä romuttaa nykyisenlaista työterveyshuoltoa.
Nyt työterveyspalvelut ovat terveydenhuollon toimivinta osaa. Äkkimuutos ei olisi mielekäs eikä mahdollinen. Sen totesivat myös Työterveyslaitoksen edustajat keskiviikkona.
On kiistatonta, että työssä käyvien terveydenhuolto on nykyään paremmin hoidettu kuin työelämän ulkopuolella olevien. Tätä epätasa-arvoisuutta ei kuitenkaan pidä lähteä korjaamaan niin, että työssä olevien tilannetta heikennetään. Ainoa oikea lähtökohta on purkaa julkisen terveydenhuollon pullonkauloja ja muita heikkouksia.
Huomionarvoinen seikka työterveyshuollon kohdalla on myös se, että sitä ei yleisen luulon vastaisesti tueta julkisin verovaroin. Työnantajien suorien maksuosuuksien ohella rahoitus tulee työnantajien ja työtekijöiden maksamista vakuutusmaksuista, jotka kulkevat Kelan kautta palveluiden tarjoajille.
Toimiva työterveyshuolto on sekä työnantajien että työntekijöiden etu. Työntekijä saa nopeasti hoidon ja todennäköisesti tervehtyy työkuntoiseksi nopeammin. Nopea hoitoon pääsy on myös yhteiskunnan etu. Maassa tarvitaan enemmän tehtyjä työpäiviä, vähemmän sairauspäiviä.