Myös Oysin työterveyshuollon ihmiset ovat saaneet tottua suuriin lukuihin. Noin 200 000 neliön tiloissa tekee työtä noin 5 200 ihmistä.
Tietous kosteusvaurioista ja homeistaon kovasti lisääntynyt. Tarkkaa tietoa on vähän, mutta tietoa on kuitenkin kovasti enemmän kuin kymmenisen vuotta sitten. Oysissä on edistytty ja päästy parempaan.
"Meidän talossa erityisesta asioiden haltuunoton meininki on nyt hyvää luokkaa", työterveyslääkäri Sirkku Tikkanen kuvaa. Työterveyshuollon työtä suunnataan heti enemmän sinne, missä ihmiset voivat huonosti.
Tässä hallinnassa etulinjassa ovat kuusi työterveyshoitajaa, joiden kautta kantautuu tieto työpaikoilta, joilla esiintyy oireilua.
Joukkokyselyillä selville
Kun sisäilmaa huonontavaa kosteusvaurioita aletaan epäillä, työterveyshuolto selvittää paikan terveystilanteen ja tekninen puoli taas sen, onko rakenteissa virheitä. Selvityksiin ryhdytään heti, mutta ne vievät aikaa.
Työpaikan oireiden analysointiin käytetään esimerkiksi Ruotsissa kehitettyä MM 40-kyselyä, toiselta nimeltään Örebron mallia. "Siinä on erilaisia osioita, joiden avulla voi hakea tietoa siitä, onko työpaikan oireilu sisäilmaan liittyvää." Kyselyyn tarvitaan yli kymmenen hengen joukko. " Minusta tuntuu, että meillä tästä on hioutunut viime vuosina aika hyvä malli."
Homevaurioiden etsiminen, löytäminen ja korjaaminen on jatkuva prosessi.
"Ihmisten oireilu on Peltolassa aika samantyyppistä kuin muuallakin Oysissa.Ensimmäiseksi alkavat ärsytysoireet limakalvoilla ja hengitystieoireet lisääntyvät. Erittäin harvoin tulee lämpöä ja hengenahdistusta. Ammattitaudit ovat harvinaisia."
Toinen mahdollisuus on tehdä terveystarkastus kaikille työntekijöille. Kolmas keino on kyselymuotoinen terveystarkastus. Siihen kerätään tyypilliset oireet ja kysytään kuinka monella niitä on.
