Huolto- ja kunnossapitotöiden tapaturmat johtuvat yleensä puutteista valvonnassa ja työnsuunnittelussa.
Sen sijaan ostopalveluna tehtävissä huoltotöissä tapaturmariskejä lisää se, ettei tieto kulje riittävästi huoltohenkilöstön ja asiakasyrityksen työntekijöiden välillä. Myös huoltotyön riskeistä ja työkohteen vaaroista kerrotaan liian vähän.
Tulokset käyvät ilmi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tutkijan Salla Lindin väitöstutkimuksesta.
Yleisimpiä huolto- ja kunnossapitotöissä sattuvia vakavia tapaturmia on puristuminen tai esineiden väliin jääminen, mutta myös putoamiset ja kaatumiset ovat yleisiä.
Onnettomuusraporttien perusteella noin kolmasosa tapaturmista on sattunut käynnissä olevan koneen luona työskenneltäessä.
Onnettomuuksien taustalla ovat usein työohjeiden puutteellisuus, vaaralliset työmenetelmät sekä huollettavan järjestelmän viat ja puutteet.
Tutkimuksen mukaan tapaturmariskejä kasvattavat muun muassa ajan puute ja työn suunnittelussa tai työvoiman resursoinnissa ilmenevät puutteet. Vaaratilanteita lisää myös töiden tekeminen vaihtelevina vuorokaudenaikoina.