Kiivas lakkokevät ja työriitojen ratkominen päättyivät juhannuksen alla.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK tilastoi 51 työtaistelua jo alkuvuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tiedotusvälineet täyttyivät etenkin satamien ja elintarviketeollisuuden lakkojen raportoinnista.
Viime vuonnakin käytiin Tilastokeskuksen mukaan 139 työtaistelua, kun niitä viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut keskimäärin 90.
Syyksi lakkosumaan on arveltu tupoista luopumista. Työnantajien aktiivisen roolin arvioitiin johtavan ay-liikkeen järjestöpoliittiseen vastarintaan.
Kun suuri osa työehtosopimuksista viime syksynä päättyi, odotettiin hallitsemattomaksi riistäytyvää liittokierrosta.
Helsingin yliopiston työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen muistuttaa, että suurin osa työtaisteluista on ollut yrityskohtaisia, irtisanomisiin liittyviä mielenilmauksia.
Koko kuluneen vuosikymmenenkin lakoista suurin osa oli paikallisia protesteja.
EK:n tilastoissa viime vuoden 172 työtaistelusta 92 johtui irtisanomisia koskevista kiistoista. Yritysjohdon menettelytapa aiheutti lisäksi 25 mielenilmausta. Varsinaiset tes-kiistat johtivat 20:een työtaisteluun. -Parin päivän tai tunnin lakot merkitään tilastoihin vaikka lakossa olisi vain muutama työntekijä.
Kaksi suurinta työtaistelua eivät nekään johtuneet palkkariidoista tai tupokauden päättymisestä. Taustalla ovat näiden alojen perinteiset, etenkin työaikoihin liittyvät ongelmat. Työnantaja haluaa muuttaa työaikoja joustavammiksi.
Tiitinen sanoo, että 1980-luvun lopulle asti ay-liike oli vaativa osapuoli. Sen jälkeen työnantajat ovat tuoneet neuvottelupöytiin yhä enemmän omia esityksiään.