Palkansaajien työajat ovat muuttuneet aiempaa joustavammiksi käyttöön otettujen työaikaliukumien ja -pankkien myötä. Noin 60 prosentilla suurista yrityksistä on käytössä kulkukortit, jotka mahdollistavat päivittäisen seurannan. Pienillä työpaikoilla on muita vastaavia keinoja. Vain kymmenesosalla työpaikoista on täysin joustamattomat työajat.
Työministeriön tutkija Pekka Ylöstalon mukaan työaika joustaa pääsääntöisesti työn ehdoilla: "Joustamisen ehdoissa pitäisikin päästä tasapainoon, sillä pelkästään työn ehdoilla eläminen on vaikea asia esimerkiksi perheellisille. Jos lapset ovat sairaina, heitä pitäisi pystyä hoitamaan eikä tehdä töitä yömyöhään kotona", Ylöstalo toteaa.
Hän uskoo, ettei kukaan liukuvien työaikojen makuun päässyt halua vaihtaa takaisin säntilliseen, kahdeksasta neljään olevaan työaikaan. Sen puolesta puhuu jo se, etteivät tiukkaan työaikaan sidotut palkansaajat kykene hoitamaan omia asioitaan virka-aikana.
Työaikapankki, jossa tunteja voi tehdä etukäteen sisään, on jo vaikeampia asia. Jos päiviä tulee säästöön paljon, yrityksessä täytyy ryhtyä pohtimaan pitääkö tilalle mahdollisesti palkata joku ja mitä se sitten tulee maksamaan.
"Viimeisissä tupo-neuvotteluissa aiheen käsittely siirrettiin työryhmiin. Se tarkoittaa tavallaan sitä, että asia voidaan kunniallisesti unohtaa."
Koulutetut tekevät
eniten ylitöitä
Työn ja vapaa-ajan säännöttömyyttä on hämärtänyt myös korvauksettomien ylitöiden yleisyys. Työolobarometri 2002:n mukaan ylitöiden määrä on kolmessa vuodessa vähentynyt seitsemällä prosenttiyksiköllä, mutta väheneminen on kohdistunut vain rahana ja vapaa-aikana korvattuihin ylitöihin. Korvauksettomien ylitöiden määrä on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä vuoden 2001 kuudesta prosentista.
Korvauksettomia ylitöitä tehdään vähiten teollisuudessa ja eniten julkisella sektorilla. Korvauksettomia töitä teki elo-syyskuussa 14 prosenttia palkansaajista, pelkästään ilman korvausta ylitöitä tehneiden osuus oli kahdeksan prosenttia. Usein taustalla voi olla velvollisuudentunto sovittujen tehtävien hoitamisesta tai työpaikan menestymisestä kovassa kilpailussa.
"Korvauksettomia ylitöitä tekevät lähinnä koulutetut henkilöt, mutta niitä tehdään toki kaikilla aloilla. Osaltaan ylitöiden tekeminen on maan tapa", Ylöstalo toteaa.
Ylitöissä tulee ottaa huomioon myös erilaiset johtamis- ja palkitsemismallit. Moderni tapa korostaa nimenomaan työn tuloksellisuutta, joka on paljolti yksilöiden tai tiimien vastuulla. Palkitsemisen piiskaavakin vaikutus tulee selkeästi esille työministeriön ensi viikolla julkaistavassa Baltian maiden työelämän muuttumista käsittelevässä barometrissä.
Ylityöt pitävät
työtaakan tasaisena
Ylöstalo pitää ylitöiden tekemistä ansana, ylimääräisiltä tuntuviin vapaisiin tai tulotason nousuun tottuu äkkiä. Monet tekevät ylitöitä nimenomaa vapaasta tahdostaan ja työnantajalle se käy hyvin, sillä uuden työntekijän kouluttamisessa ja palkkaamisessa on oma vaivansa.
Lisäksi hyvin moni on vapaaehtoisesti omalla ajallaan tavoitettavissa työasioissa, syynä on yhteydenpidon helpottuminen muun muassa matkapuhelimien ja tietoverkkojen välityksellä.
Tutkimukset kertovat selvää kieltä siitä, että ylityöt vähentävät uusien työntekijöiden palkkaamista. Tällöin vapaa-aikaansa uhraaville luvassa ei ole helpotusta.
"Kiivas tahti parhaassa työiässä näkyy siinä, että monet haluavat häipyä työelämästä eläkkeelle niin pian kuin pääsevät", Ylöstalo kritisoi.
