Työnantajajärjestöt ja ammattiliitot paheksuvat tarkoituksellista työttömänä pysymistä yksimielisesti - mutta kuinka tavallista se on, sitä ei vaikuta tietävän kukaan. Yksi työmarkkinatukea vuosia nostanut mies kertoi hiljattain työnvälttelystään Helsingin Sanomien haastattelussa.
- Aika ajoin näitä tapauksia tulee esiin, enkä usko, että tämä henkilö on ainoa Suomessa, sanoo Vesa Rantahalvari, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija sosiaali-, terveys- ja työvoimapolitiikan alalla.
Sitä, moniko Suomessa tietoisesti välttelee työtä, Rantahalvari ei lähde arvioimaan. Työnhakuvelvoitteen laiminlyömisestä annettujen karenssien määrä oli viime vuonna runsaat 17 000.
- Se kertoo jotain, sanoo Rantahalvari.
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtajan Janne Makkulan mukaan valtaosa työttömistä varmasti haluaa työllistyä, mutta osa ei ole tosissaan.
- Kyllä yrittäjiltä tulee semmoista viestiä, että jotkut työhaastattelussa toteavat hakeneensa, koska heidät on velvoitettu, kertoo Makkula. Hänkään ei arvioi, kuinka suuresta joukosta on kyse.
SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen arvioi, että aidosti työhaluttomia on vähän.
- Työttömiin mahtuu hyvin erilaisia ihmisiä. Uskon, että työtä vältteleviä on todella vähän, sanoo Väänänen.
Sen sijaan paljonkin parantamista on siinä, miten työpaikat ja tekijät saataisiin kohtaamaan.
- Voidaan kysyä, onko TE-keskuksissa liian vähän työntekijöitä, sanoo Väänänen.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa työllistämisen tukena ahkeroi Väänäsen mukaan kaksi-kolme kertaa niin paljon henkilökuntaa asukaslukuun nähden kuin Suomessa.