Tämä sopii nyt minulle. Työvoimakoulutukseen ei minulla kolmen lapsen äitinä ollut varaa lähteä. Teen mielekästä päivätyötä ja saan rahaa enemmän kuin työttömänä", sanoo Paltamon Työvoimatalon leipomossa piirakoita pyöräyttelevä Tanja Kemppainen.
Tulevaisuudessa ehkä kotipalveluista työtä etsivä Kemppainen on yksi runsaasta sadasta paltamolaisesta, jotka ovat mukana ainutlaatuisen työvoimatalon toiminnassa. Taantumasta huolimatta tavoitteena on edelleen työttömyyden kitkeminen kunnasta kokonaan parin seuraavan vuoden aikana.
Valtio tukee Paltamon kokeilua tänä vuonna seitsemällä miljoonalla eurolla. Työvoimatalon toiminnanjohtaja Leila Pölkky-Pieskä ja kunnanjohtaja ArtoLaurikainen vakuuttavat, että kokeilusta kasvaa yhteiskunnalle nykyistä työttömyyden hoitoa edullisempi ja työttömille parempaa elämää tuova malli.
Perusideana on, että työttömän saaman rahan pitää perustua vastikkeellisuuteen. Kun ihminen alkaa elää pitkän joutenolon jälkeen tietyn päivärytmin mukaan, elämänhallinta ja terveyskin kohenevat.
"Uskomme, että pelkästään terveysmenoissa saatavat säästöt olisivat mallin yleistyessä merkittävät. Sen päälle tulevat yksilön hyvinvoinnin lisääntyminen ja tehdyn työn arvo", Laurikainen tähdentää.
Työvoimatalon tukikohtana on entisen koulun tiloihin perustettu työvoimatalo, johon tullaan työnhakuklubin kautta. Siellä arvioidaan jokaisen tilanne. Eläkkeelle selvästi kuuluvat ohjataan sinne.
Työ määritellään kokeilussa laajasti. Sitä tehdään talon sisällä leipomon lisäksi tekstiili- ja puutyöpajassa, kierrätyskeskuksessa ja tilausten mukaan talon ulkopuolella.
"Päivänkin työ kannattaa ottaa vastaan. Se käy kauttamme helposti niin työntekijälle kuin työantajallekin. Merkittävää on myös, etteivät puolison tulot vaikuta meillä työskentelevän ansioihin", Pölkky-Pieskä kertoo.
Minimipalkka Työvoimatalossa on 800 euroa kuukaudessa, ja sen saa työskentelemällä vajaat viisi tuntia päivässä.
Paltamon kokeilulla on arvovaltaisia kannattajia valtion hallinnossa, ja rahoitusta pidetään turvattuna kokeilun loppuun, vuoteen 2012 saakka.
"Näkemyksemme on, että vuonna 2013 malli laajenee Kainuun hallintokokeilussa mukana oleviin yhdeksään kuntaan ja sen jälkeen parhaat palat mallista otetaan käyttöön koko maassa", Laurikainen visioi.
Kokeilu kiinnostaa kovasti, ja Leila Pölkky-Pieskä huokaileekin vierasryhmien suurta määrää.
"Toisaalta ymmärrän kiinnostuksen ja kyllähän asiasta pitääkin tietoa levittää. Meistä tehdään myös suurta seurantatutkimusta, jossa on mukana muun muassa Kela."