Liikenne- ja viestintäministeriö nosti esiin tähän mennessä esitetyistä joukkoliikenteen vahvistamista koskevista ideoista tehokkaimman, työsuhdelipun. Ministeriö haluaa edetä niin vauhdikkaasti, että lippu otettaisiin käyttöön jo ensi vuonna.
Joukkoliikennettä, lähinnä junia ja busseja, käytetään Suomessa eurooppalaisittain katsoen erittäin vähän. Niinpä jo keskisuurten taajamien merkittävät väylät ruuhkautuvat töiden alkamis- ja loppumisaikoina. Liikenneministeriön selvityksen mukaan vuonna 2002 kaikista tehdyistä matkoista vain 11 prosentissa käytettiin joukkoliikennevälineitä.
Joukkoliikenteen suosion lasku on sujunut tyypillisenä laskukierteenä. Kustannusten nousun myötä on jouduttu nostamaan hintoja. Se on vähentänyt matkustajia. Silloin on jouduttu vähentämään vuoroja. Harvempien vuorojen takia yhä useammat joutuvat turvautumaan yksityisautoihin. Kierre on viime vuosina vain vauhdittunut.
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä luovutti torstaina Joukkoliikenne nousuun! -mietinnön. Siinä on perusteluineen 15 eri keinoa joukkoliikenteen suosion vahvistamiseksi. Liikenneministeri Leena Luhtanen innostui eniten juuri työsuhdelipusta, joka toimisi ehdotetuista keinoista selkeimmin muuallakin kuin suurimmissa kaupungeissa.
Uusien, tepsivien keinojen kehittely on linjassa hallitusohjelman kanssa. Siinä aiotaan ohjata työmatkaliikennettä joukkoliikenteen käyttöön. Myös työsuhdematkalipun verotusarvon alentamisen mahdollisuudet luvataan tutkia. Työryhmän ehdottaman työsuhdelipun kustannuksista työnantaja maksaisi 25 prosenttia ja työntekijä 75 prosenttia. Verotusarvo on se, minkä työntekijä lipusta maksaa. Sitä voisi käyttää muihinkin kuin työmatkoihin. Nykyisellään vähän käytetyt työmatkaliput ovat täysimittaisesti verotettuja.
Työryhmä on oikeassa sanoessaan, että lippu olisi työntekijälle taloudellisesti houkutteleva, työnantajalle edullinen ja vaikutus joukkoliikenteelle suuri. Valtiovarainministeriötä tietysti huolettaa lipun verotuloja alentava vaikutus. Epävarmaa kuitenkin on, päteekö rahaministeriön laskema kuuden miljoonan euron alenema. Luhtasen mielestä verottajan menetykset olisivat laskennallisia, kun yhteiskunta hyötyisi lipusta monella muulla tavalla.
Päädytäänpä asiassa mihin ratkaisuun tahansa, työnantajalle pitää jättää mahdollisuus harkita, missä tapauksissa suositaan työsuhdeautoja, missä työsuhdelippuja. Tarpeet vaihtelevat.
paakirjoitus@kaleva.fi