Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa vauhdittaa joukkoliikenteen käyttöä ja suunnittelee työmatkalaisille koko maahan uutta työsuhdelippua jo ensi vuodeksi.
Joukkoliikenteen eli lähinnä bussien ja junien käyttö on Suomessa hyvin vähäistä Euroopan muihin maihin verrattuna. Liikenneministeriön tilastojen mukaan vuonna 2002 vain vajaa 11 prosenttia kaikista matkoista tehtiin joukkoliikennevälineillä.
Yksityisauto on suurin syyllinen joukkoliikennevälineiden vähäiseen käyttöön. Noin yhdeksän suomalaista kymmenestä köröttelee työ- ja vapaa-ajan matkansa mieluummin omalla autolla kuin istuu bussin penkillä. Maaseudulla vaihtoehtoa ei useinkaan edes ole, vaan oma auto on välttämätön pidempien matkojen taittamiseen.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä luovutti torstaina liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle (sd.) Joukkoliikenne nousuun! -mietinnön, jossa listataan yhteensä 15 keinoa joukkoliikenteen suosion kasvattamiseksi. Moni ehdotuksista koskee pääkaupunkiseutua, mutta työsuhdelippu on tarkoitettu koko maahan.
Työryhmän puheenjohtaja, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n yhteistyöjohtaja Hannu Penttilä sanoo, että valtio itse on suosinut yksityisautoilua alentamalla autoveroa, korottamalla joukkoliikenteen lippujen hintoja ja leikkaamalla joukkoliikenteelle osoittamiaan määrärahoja.
"Lipun hinta on yksi tärkeimmistä joukkoliikenteen kysyntään vaikuttavista tekijöistä. Joukkoliikenteen kilpailukyky henkilöautoon verrattuna on jatkuvasti huonontunut", painotti Penttilä mietintöä luovuttaessaan. Hän muistutti, että pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitusohjelmassa on sovittu,
että "työmatkaliikennettä ohjataan joukkoliikenteen käyttöön sekä selvitetään työsuhdematkalipun verotusarvon alentamisen mahdollisuuksia".
Budjettineuvos haraa vastaan
Liikenneministeriön kaavaileman työsuhdelipun kustannuksista työnantaja maksaisi 25 prosenttia ja työntekijä 75 prosenttia. Lipun verotusarvo on se, mitä työntekijä maksaa lipusta.
Työryhmän mielestä työsuhdelippu on työntekijälle taloudellisesti houkutteleva, työnantajalla suhteellisen edullinen ja lipun vaikuttavuus joukkoliikenteessä olisi merkittävä.
Ministeriö laskee yhteiskuntataloudellisiksi hyödyiksi 23 miljoonaa euroa. Valtion verotulot kuitenkin laskisivat kuusi miljoonaa euroa ja siitä ärähtää valtiovarainministeriö. Työryhmän jäsen, budjettineuvos Esko Tainio jätti mietintöön eriävän mielipiteensä.
Tainion mielestä työryhmän ehdotuksissa ei ole otettu huomioon hallituksen viime keväänä itselleen asettamia valtiontalouden kehyksiä, jotka "asettavat rajat määrärahalisäyksille ja vastaaville verotulojen vähennyksille".
Luhtanen kuitenkin toivoo, että verottaja suhtautuisi työsuhdelippuun samalla tavalla kuin työsuhdeautoon, lounasseteliin tai esimerkiksi työnantajan tarjoamaan nettiyhteyteen. Hän arvioi, että verottajan menetykset olisivat lopulta vain laskennallisia.
"Työsuhdelipun käytännön toteutusta ryhdytään selvittämään välittömästi liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä. Omana tavoitteenani on, että hallituksen puolelta asiaa voidaan arvioida nopeassa aikataulussa vielä tämän syksyn aikana", painottaa Luhtanen.
Hän arvelee, että työsuhdelipun käyttöönotto voitaisiin ottaa esille myös syksyn tulopoliittisissa neuvotteluissa. Työryhmän puheenjohtaja Penttilä korostaa, että työsuhdelippu hyödyttäisi erityisesti pieni- ja keskituloisia kansalaisia. "Suurin hyöty siitä tulisi naisille, jotka ovat joukkoliikenteen suurkäyttäjiä."