Isä töissä ja äiti kotona ei ole perhemalli, joka suojaisi muita enemmän avioeroilta. Päinvastoin. Naisten työssäkäynnillä on myönteisiä vaikutuksia avioliittojen kestävyyteen.
Kuitenkin sillä edellytyksellä, että muut tasa-arvoon liittyvät asiat ovat kunnossa ja yhteiskunta tukee naisten ja samalla myös miesten työssäkäyntiä.
Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan naisten työssäkäynti vahvistaa avioliittoja maissa, joissa sukupuolet ovat poliittisesti ja taloudellisesti tasa-arvoisimmassa asemassa. Asiaa käsiteltiin äskettäin Helsingissä pidetyssä eurooppalaisessa avioerokonferenssissa.
Aiemmin sosiaalitieteissä on tulkittu naisten työssäkäynnin johtavan avioeroihin useammin, kuin perinteisesti roolitetussa työnjaossa.
Esimerkiksi Italiassa ja Yhdysvalloissa työelämässä olevilla naisilla eroriski on suurempi kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Italian ja Yhdysvaltain kaltaisissa maissa yhteiskunnan tarjoama palveluverkosto ei tue perheellisten naisten työssäkäyntiä.
Suomessa nämä asiat on tiedetty jo vuosikymmeniä, mutta monissa maissa ollaan vasta nyt heräämässä siihen, että myös yhteiskunnan muiden toimintojen pitää olla kunnossa, jotta työssäkäynti on mahdollista.
Pohjoismaissa perheen ja työn yhteensovittaminen on ollut käytännön arkea jo pitkään. Suomessa äidit pystyvät tekemään kokopäivätyötä hyvin toimivan päivähoitojärjestelmän ansiosta. Työ tuo tyydytystä ja laajentaa elämänpiiriä.
Toisaalta monissa muissa maissa lapset ovat suomalaislapsia aiemmin varhaiskasvatuksen piirissä. On usein makuasia, onko kyse päivähoidosta vai varhaiskasvatuksesta.
Eritoten Suomessa on onnistuttu yhdistämään naisten korkeat työllisyysasteet ja pitkät vanhempainvapaat. Vanhempainvapaita on pyritty kehittämään niin, että myös miehet kantaisivat lastenhoitovastuunsa nykyistä kattavammin.
Pitkät hoitovapaamahdollisuudet ovat naisten kannalta hankala yhtälö. Toisaalla yhteiskunta tukee lasten kotihoitoa maailman mittakaavassa harvinaisella kotihoidontukijärjestelmällä, mutta vastaavasti pitkät poissaolot työelämästä heikentävät naisten asemaa työmarkkinoilla.
Miehet ovat vain harvoin kotihoidontuella poissa työmarkkinoilta useita vuosia. Tuore lakiesitys on pidentämässä isyysvapaata 54 arkipäivään niin, että isävapaa ei olisi pois äidiltä.
Toistaiseksi isien vanhempainvapaat ovat lähteneet takkuisesti liikkeelle. Vain murto-osa isistä käyttää oikeuttaan vanhempainvapaisiin. Miesvaltaisilla työpaikoilla puuttuu vielä valmiuksia kannustaa isiä vapaiden käyttöön.
Suomessa on pohdittu paljon, pitäisikö vanhempainvapaiden käytössä siirtyä mahdollisuuksien tarjoamisesta yhteiskuntapolitiikkaan, jossa tasa-arvo myös toteutuisi.
Vanhempainvapaajaksojen erillinen korvamerkintä isille on vapaata valintaa varmempi porkkana tasata perhevelvoitteita.