Yövuoron päätyttyä Mikko Tuomisalo menee suoraan aamiaispöytään. Kun muu perhe aloittelee arkipäiväänsä, Tuomisalo itse käy nukkumaan. Kello on kahdeksan ja puoli yhdeksän välillä aamulla. Kun hän herää "yönuniltaan", muu perhe aloittelee jo iltapuuhia. Kello on noin viisi iltapäivällä.
"Yövuorojen aikana ehdin olemaan lasten kanssa ehkä vain muutaman tunnin. Iltavuorojen aikanakaan en hirveästi perhettä näe. Kun tulen töistä illalla kymmenen jälkeen, muut ovat jo nukkumassa", Tuomisalo kertoo.
Huovisen leipomossa leipurina työskentelevän Tuomisalon työvuorot kulkevat kahden viikon vuorojaksoa. Kahden viikon yövuorojen jälkeen tulee yksi vapaa ja sitten edessä on kaksi viikkoa iltavuoroja. Viikonloput ovat kuitenkin pääsääntöisesti vapaita.
Tuomisalon mukaan vuorojärjestelmän rankin kohta on yövuorojen ja iltavuorojen väliin jäävä yhden päivän vapaa. Se menee levätessä ja rytmin kääntämisessä.
"Yövuoroissa työtehtävät ovat kuitenkin sellaisia, että ne motivoivat. Lisäksi palkka on hyvä porkkana, joka auttaa jaksamaan."
KiiminkiläisenArto Marttilan työvuorot ovat kiinni siitä, miten VR:n kaukojunat liikkuvat. Konduktöörinä työskentelevän Marttilan työvuorot voivat alkaa tai päättyä aamun pikkutunneilla tai iltapäivällä.
"Työvuorot vaihtelevat todella paljon. Aamuvuoro alkaa kello kuusi ja päättyy iltapäivällä kello kuusitoista. Yövuorot alkavat illalla kahdeksan ja yhdeksän välillä ja päättyvät, kun viimeiset iltajunat saapuvat Oulun asemalle. Käytännössä yövuoro päättyy kahdeksan ja puoli kymmenen välillä aamulla", Marttila kertoo.
Kaukoliikenteen junissa työvuorot ovat pitkiä, mutta lepotauot kuuluvat asiaan. Lepotaukoja tai työvuorojen väliin jäävän ajan voi viettää asemien lepohuoneissa. Joskus tosin ehtii tehdä muutakin kuin levätä. Marttila kertoo, että pohjoiseen päin mentäessä työvuoron välillä voi käydä talvisin vaikkapa hiihtämässä.
Marttila kertoo, että hän kuuluu vielä "heittosakkiin". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän tietää työvuoronsa noin kolme viikkoa eteenpäin.
Vaikka pitkäjänteinen suunnitelmallisuus työvuoroista puuttuu, epäsäännöllisen vuorotyön parhaita puolia ovat arkivapaat. Lisäksi hän kiittelee työnantajaansa siitä, että työvuorojärjestelyt ovat joustavat. Jos vuoroja pitää muuttaa, se myös useimmiten onnistuu.
"Arkivapaat auttavat jaksamisessa kovasti. Silloin voi hoitaa joustavasti omia asioitaan. Etuna on myös se, että lasten ei tarvitse kovin usein tulla koulusta tyhjään kotiin. "
Marttila ja Tuomisalo molemmat tietävät, miten epäsäännöllinen vuorotyö vaikuttaa perhe-elämään. Marttilan perhe-elämän karusellia kiihdyttää myös se, että hänen avopuolisonsa tekee vuorotyötä.
"Joudumme turvautumaan sukulaisten apuun todella paljon. He voivat hakea lapset koulusta ja palauttaa heidät kotiinsa aamulla. Sukulaisten apu onkin todella suuri asia. Kun asuimme Helsingissä, arki oli vaikeampaa. Silloin saatoimme työmatkalla vaihtaa lapset rautatieasemalla", Marttila kertoo.
Lapset reagoivatkin vanhempien vuorotyöhön omalla tavallaan. Ajoittain he voivat olla täysin ulalla siitä, kuka lähtee milloinkin töihin. Nukkumaan mennessä lasten huolena on se, että onko aamulla kumpikaan vanhemmista kotona. Marttila sanookin, että raskainta vuorotyössä on se, että usein lapsia näkee vain nukkuvina.
Koville joutuvat myös puolisot. Tuomisalo kertoo, että heidän perheessään kaikki kotityöt jäävät vaimon harteille. Kun mies on kotona silloin, kun muut nukkuvat, tai hän nukkuu silloin, kun muut valvovat, ei yhteisille asioille jää paljon aikaa.
"Vaimon pitkällä pinnalla on valtavan suuri merkitys. Itse yritän paikata tilannetta parhaani mukaan aina viikonloppuisin, kun olen vapaalla", Tuomisalo sanoo.