Opetusministeriön kansliapäällikön Markku Linnan johtama työryhmä esittää eräiden Helsingin ja Tampereen seudun korkeakoulujen vähittäistä yhdistämistä.
Pääkaupunkiseudulla työryhmä yhdistäisi ajan myötä toisiinsa kaikki neljä taideyliopistoa, Tampereella Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen korkeakoulun.
Espoon–Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhdistymistä sekä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymistä kaavaillaan jo vuoteen 2006 mennessä.
Lisäksi korkeakoulujen alueellista kehittämistä vuoteen 2006 pohtinut työryhmä esittää eri yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä monilla paikkakunnilla.
Esimerkiksi Espoossa sijaitsevan Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin halutaan lisäävän yhteistyötään.
Kokkolassa Chydenius-instituutista halutaan kehittää Jyväskylän, Vaasan ja Oulun yliopistojen yhteinen erillislaitos.
Vaasan yliopistoon ehdotetaan vuodesta 2004 alkaen täyttä diplomi-insinöörikoulutusta ja oikeutta antaa DI-tutkintoja sähkö-, energia- ja tietotekniikan aloilla.
Koulutusta on järjestetty Vaasassa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa jo vuosikausia, mutta opintoja ei voi viedä Vaasassa loppuun asti, ja tutkintotodistuksenkin antaa TKK.
Linnan työryhmän esityksen mukaan ammattikorkeaopetusta lisättäisiin eri alueilla yhteensä 500 paikalla.
Työryhmän työn taustana ovat eri maakuntien väestökehitykseen sekä koulutus- ja tutkimusmääriin liittyvät tiedot. Näiden perusteilla maakunnat on luokiteltu kolmeen luokkaan: innovatiivisiin kasvualueisiin, neutraaleihin alueisiin ja heikomman kehityksen alueisiin.
Innovatiivisilla alueilla on runsaasti korkeakoulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Elinkeinoelämä on aktiivista, ja yhteyttä pidetään ulkomaille asti. Tällaisia alueita ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Suomi.
Neutraalit alueet kaipaavat tutkimus- ja kehitystyön vahvistamista ja joskus myös koulutuspaikkojen lisäämistä. Tähän joukkoon kuuluvat Pohjois-Savo, Etelä-Karjala, Satakunta, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala, Lappi, Etelä-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa.
Heikommin menee Etelä-Savossa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Ne kaipaavat perusteellisempaa ”infrastruktuurin kehittämistä”.
Päijät-Hämeessä on heikoin koulutustaso. Lue Kaleva.plussasta.