Oikeusministeriön asettama työryhmä ryhtyy laatimaan velkahallintaohjelmaa. Tarkoituksena on selvittää, kuinka velkaongelmat voidaan hoitaa joustavasti ja tehokkaasti.
Lisäksi työryhmä pohtii, miten estää maksukyvyttömyyden syntyminen ja syveneminen. Velkahallintaohjelma valmistuu ensi toukokuun loppuun mennessä.
Keskeisellä sijalla tulevat olemaan ennaltaestävät toimenpiteet kuten valistus ja suositukset, mutta myös lainsäädännölliset keinot ovat mahdollisia.
Lainaa laskujen maksamiseen
Iisalmelainen Liisa, 50, joutui velkakierteeseen pari vuotta sitten. Hän jäi pätkätyöläiseksi, kun edellinen työnantaja meni konkurssiin. Töitä löytyi hotellialalta, mutta vain osa-aikaisena.
"Kesällä sai hyvät tilit, koska töitä oli paljon, mutta talvisin tilanne oli toinen. Silloin töitä saattoi olla vain muutama tunti viikossa", kertoo Liisa.
Liitosta saadut rahat eivät riittäneet elämiseen talvella, joten Liisa alkoi rahoittaa elämistään kulutuslainoilla ja käyttöluottokortilla. Pikku hiljaa laskuja kerääntyi, kunnes tulot eivät enää riittäneet niiden maksamiseen.
"Kun lainoja oli suurin piirtein 13 000 euroa, tajusin, etten saa selvitetyksi näitä juttuja. Mutta oli pakko ottaa lainaa, jotta sai maksetuksi edes osan laskuista."
Liisan tarina on tuttuakin tutumpi Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkolalle. "Pätkätyöt aiheuttavat yhä enemmän maksuongelmia ja suurin asiakasryhmämme on juuri 31-50-vuotiaat. "
Kuluttajaviraston
tiedotusta parannettava
Valtakunnallinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Takuu-Säätiö auttaa kriisitilanteessa olevia ylivelkaantuneita selviämään itsenäisesti velkojensa hoidosta. Takuu-Säätiö myöntää takauksen, jonka avulla velallinen voi yhdistää kaikki lainansa yhdeksi uudeksi pankkilainaksi, ns. järjestelylainaksi, jota hän sitten lyhentää.
"Ongelmana on, etteivät ylivelkaantuneet tunne meidän toimintaamme. Velkaantuneet eivät ylipäätään osaa hakeutua edes kuntien velkaneuvojille", ihmettelee Veikkola.
Syynä saattaa Veikkolan mukaan olla se, että ylivelkaantuneet ovat niin masentuneita etteivät jaksa ottaa asioista selvää.
"Mielestäni Kuluttajaviraston tulisikin paremmin tiedottaa kunnallisista talous- ja velkaneuvojien palveluista, sillä lain mukaan heille kuuluu vastuu neuvonnan järjestämisestä ja tiedottamisesta", sanoo Veikkola.
Velkaongelmien kanssa painiskeleva Liisakaan ei ollut ikinä kuullut velkajärjestelyohjelmasta. Sen sijaan Liisan poika tiesi Takuu-Säätiön ja kehotti äitiään ottamaan yhteyttä.
"Tilasin kunnan velkaneuvottelijalta ajan ja pääsin hänen juttusilleen kolmen kuukauden jonotuksen jälkeen. Laitoimme saman tien paperit Takuu-Säätiölle."
Tuolloin velkaa oli kertynyt jo 28 000 euroa.
Avo- ja avioerot
velkaannuttaa
Ylivelkaantumisen syyt ovat muuttuneet. Toiminnanjohtaja Veikkolan mukaan 90-luvun alussa suurin osa Takuu-Säätiön asiakkaista oli velkojien takaajia, kun taas 2000-luvulla velkaongelmissa painiskelevat avio-tai avoeron läpikäyneet.
"Velkaa on otettu rohkeasti yhdessä, mutta kun jäädään yksin, huomataan, ettei veloista selviäkään vain omalla palkalla", sanoo Veikkola.
Takuu-Säätiö on myöntänyt järjestelylainatakauksia vuodesta 1995 lähtien. Tähän mennessä takauksia on myönnetty 6 100 henkilölle. Yhteensä järjestö laskee auttaneensa reilua 25 000 ihmistä, sillä takauksen myöntäminen tietää helpotusta myös velkojen takaajille ja velkojille.
Nyt myös ylivelkaantuneen Liisan tilanne on helpottunut. Hän on löytänyt vakituisen työpaikan sekä saanut Takuu-Säätiön takauksen järjestelylainalleen. Laina on tarkoitus maksaa pois seitsemässä vuodessa.
"Tästä lähtien aion pärjätä omillani. Ei niin makeata ole, että minä sitä varten lainaa hakisin", sanoo Liisa.
Yleensä velalliset hoitavat järjestelylainansa hyvin, sillä vain noin 9 prosentissa tapauksista Takuu-Säätiö joutuu maksamaan takaamansa lainan.