Rauhanturvalaki esitetään korvattavaksi uudella kriisinhallintalailla, joka sallii Suomen osallistumisen EU:n kriisinhallintaoperaatioihin poikkeustilanteissa myös ilman YK:n valtuutusta.
Lain uudistusta pohtinut työryhmä esittää lakiin myös uutta säännöstä kriisinhallintatehtävissä palvelevan sotilaan oikeudesta voimakeinojen käyttöön.
Tiistaina ulkoministeri Erkki Tuomiojalle (sd.) luovutetun ehdotuksen mukaan osallistuttaessa erityisen vaativiin operaatioihin tai operaatioihin, joilla ei ole YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia, valtioneuvosto kuulisi jo ennen esittelyä tasavallan presidentille koko eduskuntaa selonteon muodossa.
Muissa tapauksissa kuultaisiin eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Hyvin suppeasta, enintään kymmenen hengen osallistumisesta päätettäessä annettaisiin asiasta tieto eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle.
EU:n taistelujoukkoja koskevan päätöksenteon tehostamiseksi esitetään, että presidentti päättäisi sekä osaston asettamisesta korkeaan valmiuteen että sen lähettämisestä kriisinhallintatehtävään.
Valtioneuvosto antaisi eduskunnalle selonteon jo siinä vaiheessa, kun suomalainen kriisinhallintajoukko asetetaan korkeaan valmiuteen. Kun osaston lähettämispäätös tehtäisiin, valtioneuvosto kuulisi eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.
Kriisinhallintahenkilöstön sitoumus- ja koulutusjärjestelmää tarkistetaan niin, että Suomi kykenee osallistumaan EU:n nopean toiminnan joukkojen muodostamiseen.
Alivaltiosihteeri Markus Lyran johdolla istunut työryhmä perustettiin viime syksynä selvittämään rauhanturvaamislain muutostarpeita erityisesti EU:n taistelujoukkoihin osallistumisen vuoksi.