Monen syrjäseudun vanhuksen tilanne on vaikea, koska he eivät saa tarvitsemiaan palveluja. Yli viiden kilometrin päässä palveluista asuu noin 200 000 suomalaista, joista vanhuksia on 100 000. Kaupat ja apteekki ovat kirkonkylässä, jonne on vaikea päästä. Bussivuoroja on lopetettu, ja moni vanhus on ilman ajokorttia. Moni asuu yksin ja haluaisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Sisäministeriön työryhmä selvitti ikääntyvän väestön palveluita syrjäseuduilla. Työryhmän raportin mukaan palvelut on saatava pyörille, vanhusten asumisoloja parannettava ja tieverkko on pidettävä kunnossa. Työryhmä luovutti raporttinsa torstaina alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle (kesk.). Raportti on nimeltään Ikääntyvän väestön palvelut syrjäseudulla.
Manninen painotti, että kotona asuminen on sekä inhimillisesti että yhteiskunnan kannalta paras ratkaisu.
-- Kotona asuminen onnistuu vain, jos tavallinen elämä palveluineen ja ruoka- ja lääkeostoksineen sujuu, Manninen kuvaili. Työryhmän puheenjohtaja, sisäministeriön ylijohtaja Paavo Pirttimäki sanoo, että palvelujen järjestämisellä on kiire, sillä kansalaisten ikääntyessä ongelma vain kasvaa.
Osassa kuntia on jo kehitelty keinoja auttaa autottomia syrjäseutujen asukkaita. Esimerkiksi taksikuskit vievät perille ruoat ja lääkkeet ja hakkaavat tarvittaessa vanhukselle myös halkoja.
Työryhmä pitää tärkeänä, että yhdestä toimipisteestä saa mahdollisimman monta palvelua. Manninen kaavaili, että maaseudulla voisi ajella kauppa-auton tapainen auto, jossa asukkaat voisivat hoitaa esimerkiksi kirjastoasiat ja saada tilaamansa lääkkeet.
Autossa voisi esimerkiksi olla myös posti ja kauppa. Autosta saisi myös monia viranomaisten palveluja. Niitä voisi hoitaa autossa tietokoneella palveluneuvojan avustuksella.
Tien hoito käy kalliiksi
Kun asukasmäärä supistuu, yksityisteiden ylläpidosta tulee vaivalloista ja kallista vanhuksille. He joutuvat huolehtimaan siitä, että tiet on aurattu ja kunnossa. Usein tieasiat ovat kuntien kontolla, mutta köyhien kuntien varat ovat vähissä.
-- Täytyy muistaa, että kyse on sotaveteraaneista, heidän leskistään ja puolisoistaan. Taloudellisen näkökulman lisäksi esillä pitää olla myös inhimillinen näkökulma, Pirttimäki sanoi.
Tänäkin vuonna lopetetaan yli 400 bussiyhteyttä. Koska palvelut ovat siirtyneet kirkonkyliin, ihmisillä on suuria vaikeuksia arkipäivän asioiden hoitamisessa.
-- Tilanne on valtion kannalta ristiriitainen, kun toiset pyrkivät auttamaan ja toiset vetävät mattoa jalkojen alta pois, Pirttiaho sanoo.
Ihmiset haluavat asua kotona
Syrjäseuduilla ihmiset asuvat usein yksin ja tarvitsevat monenlaista tukea arkipäivästä selviytymiseen.
-- Kaikki selvitykset osoittavat, että maaseudulla asuvat ihmiset ovat kotiutuneet ja juurtuneet kotipaikkaansa ja seutuunsa. He haluavat asua kotona, mutta palvelujen puutteen takia se tulee ylivoimaiseksi. Jos eläke on pieni, taksilla ei voi lähteä apteekkiin 30 kilometrin päähän, Pirttimäki kuvailee.
Vanhuksille vaihtoehtoina ovat usein muutto kirkonkylään tai taajamaan erikseen rakennettaviin vanhustentaloihin tai sitten pääkaupunkiseudulle, missä varsin monen lapset asuvat.
-- Jos pääkaupunkiseudulle muutto yleistyy vielä nykyistä enemmän, niin silloin puhutaan varsin mittavista kustannuksista, Pirttimäki sanoo. Nykyisin vanhusten osuus kunnan väestöstä on 30 prosenttia lähinnä syrjäseuduilla, mutta tämä ikärakenne lähestyy Etelä-Suomea kovaa tahtia.
