Työ­ryh­mä sorvaa ra­ja­jo­ki­so­pi­mus­ta lohelle so­pi­vak­si

Huoli Tornionjoen lohen säilymisestä puhutti rajajokisopimuksen muutoksia pohtivaa työryhmää perjantaina Torniossa.

Huoli Tornionjoen lohen säilymisestä puhutti rajajokisopimuksen muutoksia pohtivaa työryhmää perjantaina Torniossa. Maaherra Hannele Pokan johtama työryhmä yrittää valmistella esitystä, jonka perusteella Suomen ja Ruotsin välisestä sopimuksesta neuvoteltaisiin vielä uudelleen.

Suomalaiset ja ruotsalaiset Pohjois-Perämeren ammattikalastajat toivat kokoukseen kantansa, jonka mukaan he ovat tyytyväisiä Tukholmassa joulukuussa 2004 allekirjoitettuun sopimukseen.

Sopimukseen tyytymättömiä osapuolia on alueen kunnissa, kalastusmatkailuyrittäjissä ja jokikalastajissa. Yksi rajajokisopimuksen epäkohdista on monen mielestä raja, johon uusi kalastussääntö ulottuu.

"Nykyiseen tilanteeseen nähden aluetta on pienennetty Tornionjoen suulla, eli siitä puuttuu Haaparannan saaristo Ruotsin puolelta. Tästä olisi kovasti paineita keskustella uudelleen ruotsalaisten kanssa", Hannele Pokka kertoo.

Kaksi tärkeää kohtaa

Kalastussäännössä hiertää erityisesti kaksi seikkaa, joiden pelätään heikentävän luonnonlohen nousua jokeen.

"Kalastussääntö laajentaisi ammattimaisten pyydysten käyttöä jokisuulla myös harrastelijoille. Se haluttaisiin palauttaa entiselleen", Pokka kertoo.

Toinen paljon kiistelty asia on niin sanottu rasvaeväpykälä. Se mahdollistaisi rasvaevän leikkaamisella merkatun istutuslohen pyytämisen myös luonnonlohen rauhoitusaikana.

"Tämmöistä istutuskalaa, mistä rasvaevä on leikattu pois ei ole Suomessa ollenkaan", Pokka sanoo.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Atso Romakkaniemi vahvisti kokouksessa, että Ruotsin puolella Luulajan ympäristössä istutettu kala ei vaella Tornionjoen edustan merialueelle saakka.

Pokan mukaan pelkona on, että pyydykseen jäänyttä luonnonlohta ei päästettäisi välttämättä irti.

"Kokouksessa keskusteltiin pitkään siitä, miksi pykälä on tullut kalastussääntöön. Virallinen selitys on, että ruotsalaisten vaatimuksesta", Pokka valottaa.

Tenon kalastussäännöstä mallia?

Suomessakin piti siirtyä istutuslohien evänleikkaukseen, mutta voimayhtiöt eivät ole asiaa kannattaneet. Velvoitepoikasia istutetaan vuosittain koko Itämerellä kuusi miljoonaa. Suomen osuus niistä on vajaat 2,5 miljoonaa poikasta.

"Istutuspoikasista 5-10 prosenttia säilyy hengissä täysikasvuisiksi saakka", Romakkaniemi kertoo.

Luonnonlohi selviää istutuslohta paremmin Itämeressä, mistä johtuen suurin osa merestä pyydetystä lohesta on luonnonlohta.

"Istutustavoitteet eivät ole toteutuneet, vaan paineet ovat tätä kalaa kohtaan, jonka pitäisi päästä nousemaan ja kutemaan omiin vesiinsä", Pokka pohtii.

Tornionjoki ja Kalixjoki tuottavat puolet Itämerestä pyydetystä luonnonlohesta.

"Ne ovat todella merkittäviä poikastuotantoalueita. Kuitenkin joesta pyydetään vain viisi prosenttia luonnonlohesta ja 95 prosenttia mereltä. Suhde ei ole siis ihan oikea", Pokka sanoo.

Lapin TE-keskus ehdottaa Tornionjoelle samaa käytäntöä kuin Tenonjoelle. Siellä paikallisella viranomaisella on kerran vuodessa mahdollista tehdä kalastussääntöön tarkastuksia.

Rajajokisopimusta pohtivat työryhmä kokoontuu seuraavan kerran jo ensi viikolla. Kesäkuun aikana mukaan kutsutaan myös tornionjokelaisia Ruotsin puolelta.

Ilmoita asiavirheestä