Ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) vetämä ministerityöryhmä aloitti perjantaina Natura-alueiden täydennyksen käsittelyn. Työryhmän on määrä ottaa vuoden loppuun mennessä kantaa muun muassa siihen, esitetäänkö Itä-Lapissa sijaitsevien Kemihaaran soiden liittämistä EU:n Natura-luonnonsuojelualueverkostoon.
Enestam ennakoi alkuviikosta toimittajatapaamisessa, että Kemihaaran soiden liittäminen Naturaan on ongelmallisin kohta ministerityöryhmässä käsiteltävistä täydennysalueista. Kolmijäsenisen työryhmän muut ministerijäsenet ovat maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) ja työministeri Tarja Filatov (sd.).
Kemihaaran suot sijaitsevat alueella, jonne Vuotoksen tekoallas oli suunnitteilla. Korkein hallinto-oikeus antoi viime vuoden lopulla tekoallasta koskevan päätöksen, joka esti tekoaltaan rakentamisen.
Enestam arvioi ennakkoon, että Kemihaaran soiden liittäminen Naturaan kiinnostaa erityisesti keskustaa. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) sanoi lehtihaastattelussa torstaina, että soiden jättäminen Naturan ulkopuolelle antaisi mahdollisuuden harkita alueen hyödyntämistä energian tuotannossa Vuotoksen allasta pienemmässä mittakaavassa. Keskustan edustaja ministerityöryhmässä, maatalousministeri Korkeaoja ei ole lyönyt kantaansa lukkoon. Avustajan mukaan Korkeaoja ottaa kantaa asiaan Natura-aineistoon perehdyttyään.
Valtioneuvosto päättää Natura-ministerityöryhmän esityksen jälkeen Suomen Natura-alueiden täydennysesityksestä EU:n komissiolle.
Kolme uutta aluetta ehdolla
Natura-ministerityöryhmä käsittelee täydennysesitystä, johon sisältyy ne 36 aluetta, jotka korkein hallinto-oikeus palautti valtioneuvoston käsittelyyn. KHO:n mukaan valtioneuvoston vuoden 1998 Natura-päätös piti sisällään alueita, joiden valinta- ja rajausperusteet olivat puutteellisia.
Natura-alueiksi on ehdolla kolme uutta aluetta: Kemihaaran soiden lisäksi turvetuotantoalueeksi suunniteltu Peuralamminneva Keski-Suomessa ja Tornionjoen laajentuma Karunginjärvi.
Viiden alueen kohdalla pohditaan tarvetta laajentaa alueen rajausta. Näitä alueita ovat muun muassa Pomponrahka Turun lentokentän läheisyydessä ja Koitelaisenkaira Sodankylässä. Listan muut kohteet ovat alueita, joiden poisjättämistä tai supistamista harkitaan.
EY-tuomioistuimen tuomio tänä vuonna
Jos Suomen Natura-täydennyksen antaminen viivästyy merkittävästi esimerkiksi valtioneuvoston päätöksestä tehtävien valitusten vuoksi, Suomi voi joutua toistamiseen EY-tuomioistuimeen Naturankin pohjana olevan lintudirektiivin rikkomisesta.
EU:n komissio nosti kanteen Suomea vastaan lintudirektiivin täytäntöönpanon puutteiden vuoksi. Kanteessa Kemihaaran suot oli mainittu yhtenä esimerkkinä. EY-tuomioistuin antoi tämän vuoden maaliskuussa tuomion, jonka mukaan Suomen lintudirektiivin mukainen ehdotus ei ollut riittävä.
Ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtajan Ilkka Heikkisen mukaan komissio voi nostaa kanteen uudelleen, ja kanne voi johtaa uhkasakkoon.
Komissio voi harkintansa mukaan nostaa uuden kanteen nopeastikin, jopa kolmen kuukauden kuluttua EY-tuomioistuimen päätöksestä. Uhkasakkoon johtava menettely alkaa virallisen huomautuksen antamisesta. Ulkoministeriöstä kerrottiin perjantaina, ettei tällaista ilmoitusta ole vielä tullut.
