Työ­ryh­mä panisi yli­opis­tot ki­saa­maan rahasta

Yliopistojen halutaan vahvistavan tutkimustaan ja voimistavan tutkijakoulutuksensa kehittämistä. Yliopistojen rahoituksen kehittämistä selvittänyt työryhmä esittää porkkanaksi vuosille 2007-2009 mallia, jossa yliopistot pannaan kilpailemaan perusrahoitusta täydentävästä lisärahasta kehittämällä tutkimuksensa ja tutkijakoulutuksensa laatua ja tuloksellisuutta.

Yliopistojen halutaan vahvistavan tutkimustaan ja voimistavan tutkijakoulutuksensa kehittämistä. Yliopistojen rahoituksen kehittämistä selvittänyt työryhmä esittää porkkanaksi vuosille 2007-2009 mallia, jossa yliopistot pannaan kilpailemaan perusrahoitusta täydentävästä lisärahasta kehittämällä tutkimuksensa ja tutkijakoulutuksensa laatua ja tuloksellisuutta.

Yliopistot halutaan myös tuottamaan nykyistä enemmän innovaatioita ja edistämään nykyistä aktiivisemmin alueellisen vaikutusalueensa kehittymistä. Tällä porkkanalla tuetaan alueellisesti kattavan yliopistolaitoksen säilymistä Suomessa.

Lisärahaa yliopistoille on myös luvassa, jos ne pystyvät kehittämään toimintaansa nykyistä kansainvälisemmäksi. Hienosäätämällä rahoitusta tulosohjauksella toimikunta ohjaisi yliopistoja toteuttamaan entistä tarkemmin valtakunnallisia koulutus- ja tiedepoliittisia tavoitteita.

Yliopistojen tulosohjauksen kehittämistyöryhmän ehdottama rahoitusmalli luovutettiin keskiviikkona opetusministeri Antti Kalliomäelle (sd.). Oulun yliopiston on pärjättävä yliopistojen välisessä tuloskilpailussa, että se pystyy parantamaan rahoitustaan.



Lajunen: Luvassa haastava kisa


Rehtori Lauri Lajunen myöntää uuden rahoitusmallin haastavaksi, mutta vakuuttaa luottavansa omaan väkeensä. Yliopisto on asettanut tavoitteekseen suhteellisen kilpailuaseman parantamisen eikä siitä livetä. Lajusen mukaan "tavoite saavutetaan ja silloin myös saadaan lisärahaa toiminnan kehittämiseen".

Kisassa perusrahoitusta täydentävästä tuloksellisuusrahoituksesta Oulun yliopisto aikoo Lajusen mukaan pärjätä kohentamalla toimintansa laadun ja tehokkuuden lisäksi alueellista vaikuttavuuttaan ja toimintansa kansainvälisyyttä.

Tärkeää Lajusen mukaan on oppia tuntemaan uudet rahoitusta ohjaavat mittarit. Nykyään tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen perusteella määräytyvässä rahoituksessa yksittäiset tohtorintutkinnot ohjaavat voimakkaasti rahoitusta, ja uudessa mallissa niiden merkitys vähenee.

Vastedes huomioitaisiin esimerkiksi tutkimusaktiivisuus, tutkijakoulutuspaikat ja tohtorin tutkintotavoitteet.

Kalliomäen mukaan Suomessa ei kaivata vain huipputason tutkimusta. On annettava myös huipputason koulutusta ja opiskelijoiden on voitava valmistua inhimillisessä ajassa.

Kalliomäki korosti yliopistojen rahoituksen ennustettavuuden tärkeyttä. Toimikunta esitti perusrahoituksen osuuden pitämistä hyvällä tasolla. Näin yliopistojen toiminta on turvattu, vaikka laatumittarit otettaisiin rahoituksessa käyttöön.

Ilmoita asiavirheestä