Työttömyyden puristaminen alle viiteen prosenttiin on kova tavoite, mutta ennakkoluulottomalla otteella työllisyystyöryhmä voi pystyä yllättäviin saavutuksiin.
Työllisyystyöryhmän jo keväällä luvannut pääministeri Paavo Lipponen lunasti lupauksensa torstaina. Työryhmän toimenkuva on vaativa. Sen pitäisi löytää puolessa vuodessa keinot nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja painaa työttömyys alle viiteen prosenttiin.
Helpommin sanottu kuin tehty. Jo presidentti Martti Ahtisaaren aikoinaan perustama työllisyystyöryhmä teki ahkerasti töitä, mutta konkreettiset tulokset jäivät sittenkin vähiin. Tuloksiin pääsy edellyttää uudelta ryhmältä ennakkoluulottomuutta.
Työryhmän on määrä saada talous- ja työvoimapoliittiset ehdotuksensa valmiiksi ensi maaliskuun loppuun mennessä. Näin tulokset ovat käytettävissä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen koottavan uuden hallituksen ohjelmaneuvotteluissa.
Mikä tahansa hallituskoostumus on varmasti mielissään, jos se saa käsiinsä toteuttamiskelpoiset keinot päästä lähelle täystyöllisyyttä. Viiden prosentin työttömyys on lähellä sitä, kun muistetaan, että työmarkkinoiden kitkatekijät aiheuttavat aina muutaman prosentin työttömyyden.
Työryhmä on koostumukseltaan mielenkiintoinen ja yllättäväkin. Pääministeri ansaitsee tunnustuksen siitä, että hän ulotti katseensa koko maahan etsiessään idearikkaita ihmisiä nujertamaan työttömyyttä. Puheenjohtajaksi kutsuttiin tunnettu virkamies, valtiosihteeri Raimo Sailas. Kokemuksensa ja järjestelykykynsä vuoksi hän sopii tehtävään hyvin.
Ehkäpä Sailasta tarvitaan myös hillitsemään liian lennokkaita tai ainakin suurta rahallista panostusta merkitseviä ajatuksia. Sailaksella kuten ryhmän pysyviksi asiantuntijoiksi nimetyillä kansliapäällikkö Markku Wallinilla ja ylijohtaja Martti Hetemäellä pitää kuitenkin olla valmiutta ottaa ennakkoluulottomasti vastaan myös sellaisia oivalluksia, joita ei ole totuttu heittelemään ministeriöiden seinien sisällä.
Kymmenhenkisen työryhmän kolme pohjoissuomalaista, Technopoliksen toimitusjohtaja Pertti Huuskonen Oulusta, elämäntyönsä maatalousalan järjestöissä tehnyt maanviljelysneuvos Jouko Kallio Nivalasta ja TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela Rovaniemeltä tunnetaan vahvoina asiantuntijoina aloillaan. He ansaitsevat paikkansa osaajina, mutta ovat lisäksi oivallisia alueellisten mahdollisuuksien tuntijoita.
Suhdanteet ja kansainväliset kasvuluvut vaikuttavat Suomen työllisyyteen myös jatkossa kuten pääministeri muistutti eduskunnassa torstaina käydyssä keskustelussa. Vaikka mahdollisuuksia vaimentaa maailmantalouden aiheuttamia heilahduksia on syytä miettiä, niistä ei päästä silti irti.
1990-luvun alussa valtaviin mittoihin ryöpsähtänyt työttömyys oli seurausta yhtäaikaisesta lamasta ja talouden rakenteiden muutoksista. Suurtyöttömyyttä lannistettiin sittemmin hitaasti kunnes myönteinen kehitys pysähtyi viime kesänä. Se johtuu sekä vientiyritysten menekkivaikeuksista että työmarkkinoiden rakenteellisista tekijöistä. Täytyy muistaa, että avoimen työttömyyden päälle on laaja joukko työvoimapoliittisin toimenpitein työllistettyjä ihmisiä.
Työmarkkinoiden jäykkyyksiä voidaan purkaa yhteisin päätöksin. Silläkin alalla on edetty hieman, mutta paljon on vielä tehtävissä. Samaan aikaan pitää muistaa, että työmarkkinoiden käytettävissä olevan väen vähentyessä yrityksillä tulee olla valmiudet pitää huolta myös ikääntyvästä työvoimasta.