Helsinki Opetusministeriön kouluviihtyvyyttä pohtinut työryhmä esittää peruskouluihin pakollisia oppilaskuntia. Siihen vaadittavat lainsäädäntömuutokset on tarkoitus tehdä ensi keväänä.
Työryhmän ehdotuksen mukaan oppilailla pitäisi olla heidän ikäänsä ja kehitystään vastaava mahdollisuus osallistua opetuksen kehittämiseen. Oppilaita pitäisi myös kuulla ennen opiskeluun olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.
Työryhmä luovutti muistionsa maanantaina Helsingissä opetusministeri Antti Kalliomäelle (sd.).
Oppilaskuntia peruskouluissa on kokeiltu eri puolilla Suomea, pisimpään Helsingissä, kertoo kehityspäällikkö Leena Nousiainen opetusministeriöstä. Hänen mukaansa oppilaskunnat ovat osallistuneet koulua koskeviin päätöksiin vuoropuhelussa opettajien kanssa.
- Oppilaskunnat ovat olleet mukana muun muassa koulun järjestyssääntöjen suunnittelussa, juhlien ja teemapäivien valmistelussa sekä koulu- ja lähiympäristön kehittämisessä.
Lähikoulujen oppilaskunnat ovat päässeet vaikuttamaan esimerkiksi Kontulan ostoskeskuksen suunnitteluun Itä-Helsingissä.
Koulupäivän rakenne uusiksi
Koulukiusaamisen ehkäisemiseksi työryhmä haluaisi laajentaa oppilaiden vertaissovittelutoimintaa. Siinä sovittelijaoppilaat osallistuvat kiusaamisen jälkiselvittelyyn ja ennaltaehkäisemiseen.
Työryhmä kehittäisi myös opetukseen vaihtoehtoisia opiskelumuotoja, joissa korostuvat toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen.
Jotta oppilaat jaksaisivat keskittyä opiskeluun paremmin, työryhmä muuttaisi koulupäivän rakennetta nykyistä joustavammaksi. Esimerkiksi koulu alkaisi myöhemmin ja ruokatauot olisivat nykyistä pitempiä. Myös oppituntien pituus joustaisi tarvittaessa molempiin suuntiin perinteisestä 45 minuutista.
Samalla työryhmä kehittäisi oppilaiden aamu- ja iltapäivätoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia.
Uudistus toisi lisäkustannuksia
Työryhmä oli koko lailla yksimielinen siitä, että esitetyt muutokset ovat hyviä. Erityisasiantuntija Riitta Sarras Opettajien ammattijärjestöstä kuitenkin epäilee, että koulupäivän rakenteen muuttaminen toisi lisäkustannuksia ja huomattavasti lisää työmäärää rehtoreille.
Opetusministeri Antti Kalliomäki myöntää lisäkustannukset. Hänen mukaansa rahat uudistuksiin voidaan saada esimerkiksi kouluverkon supistamisesta oppilasmäärän vähentyessä. Lisäksi Kalliomäki vihjasi raportin luovutustilaisuudessa mahdollisuuteen karsia erityisopetusta.
Työryhmän puheenjohtajan Eeva-Riitta Pirhosen mukaan säästöjä olisi tulevaisuudessa luvassa myös siitä, että koululaiset viihtyvät koulussa paremmin ja koulupudokkaiden määrä pienenee. Tämä taas vähentäisi syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kuluja yhteiskunnalle.