Itä-Lapin ja Kemijärven vaikean työllisyystilanteen parantamiseksi ehdotetaan aloittavien pienten yritysten tarpeisiin kohdennetun uuden tukijärjestelmän luomista. Lisäksi tulisi jatkaa keskimääräistä korkeamman tukitason käyttöä Itä-Lapin yritysten uusia työpaikkoja luovissa investointihankkeissa. Työvoimapoliittisten määrärahojen jakomenettelyä esitetään muutettavaksi siten, että äkillisten rakennemuutosten tarpeet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon.
Ehdotukset sisältyvät Itä-Lapin ja Kemijärven alueen hankalaa työllisyystilannetta selvitelleen työryhmän selontekoon. Työryhmä luovutti ehdotuksensa perjantaina pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.). Työryhmä perustettiin viime syksynä sen jälkeen, kun Kemijärvellä toiminut Salcomp oli ilmoittautunut tuotantonsa lopettamisesta Suomessa.
Uudessa tukijärjestelmässä tarkoituksena olisi osoittaa pienille toimintansa aloittaville yrityksille ylimääräistä tukea. Tukea myönnettäisiin 100 000 euroa kolmen vuoden aikana. Tämmöisille tukitoimille ei tarvittaisi EU:n komission suostumusta.
Tukea olisi tarkoitus myöntää ennen muuta yrityksille, joiden toiminta olisi tyypillistä Lapille. Tällöin kyseeseen tulisivat mm. matkailun ja puunjalostuksen yritykset. Pääministeri Vanhanen ei vielä luvannut mitään. Työryhmä kuitenkin uskoo, että vielä tämän vuoden aikana uudesta tuesta voitaisiin säätää asetuksella.
Työryhmä ehdottaa myös erityisen hallinnon tukipalvelukeskuksen perustamista Kemijärvelle. Keskus painottuisi talous- ja henkilöstöhallintoon. Tämä ehdotus liittyy keskeisesti valtionhallinnon alueellistamissuunnitelmiin. Kyse on siis tehtävistä, jotka voidaan hoitaa missä päin maata tahansa.
Muuttoilmoituspuhelimen siirrosta Kemijärvelle on jo tehty päätös. Toiminta alkaa ensi vuoden alussa, ja täydessä laajuudessa sen palveluksessa on Kemijärvellä 15 henkeä. Elisa Oyj perustaa Kemijärvelle asiakaspalvelukeskuksen. Sen toiminta alkoi jo elokuussa noin 15 hengen voimin.
Lentomäki
Suomulle
Työryhmä ehdottaa parannuksia myös perus-, ammatti- ja jatkokoulutukseen. Yhtenä kiinnostavana kohteena on myös Suomun lentomäen rakentaminen Kemijärvelle. Lentomäki olisi työryhmän mielestä alueellisesti merkittävä matkailun kehittämisen veturihanke; se loisi uutta kansainvälistä näkyvyyttä ja työpaikkoja koko Lapille.
Mäkihypyssä lentomäkiä on maailmalla harvassa, eikä Suomessa niitä ole ainuttakaan. Lentomäen rakentamisen esiselvityksessä on arvioitu, että hanke synnyttäisi 100-190 työpaikkaa. Suunnitelman mukaan hankkeen toteuttaa Suomun Lentomäki Oy. Siinä ovat mukana Kemijärven, Kuusamon ja Rovaniemen kaupungit sekä Suomen hiihtoliitto. Kuusamo ja Rovaniemi eivät ainakaan toistaiseksi ole olleet kovin innokkaita osallistumaan hankkeeseen.
Tavoitteena olisi suuren matkailukeskuksen rakentaminen. Pyrkimyksenä olisi houkutella paikalle mäkihyppyvalmennettavia. Vielä harjoittelu lentomäessä on ollut lapsenkengissä, sillä mäen laittaminen hyppykuntoon on aina suuri urakka. Käytännössä lentomäissä ei siis ole harjoiteltu muulloin kuin suurten kilpailujen yhteydessä. Sinänsä mitkään säännöt eivät kiellä harjoittelua.
Kuntien harkinnanvaraisten valtionavustusten jaossa ehdotetaan otettaviksi huomioon yritystoiminnan supistukset ja työpaikkojen väheneminen sekä niiden vaikutukset kuntatalouteen. Tähän valtioneuvosto antoi vastausta jo torstaina myöntäessään alueelle kahden miljoonan euron tuen.
Lisäksi työryhmä pitää tärkeänä, että Itä-Lapin kolme keskeistä liikenneväylähanketta eli Kemijärven ydinkeskustan, Sallan kirkonkylän ja Pyhätunturin matkailukeskuksen tiejärjestelyt toteutetaan mahdollisimman pian.
Työryhmän puheenjohtajana oli ylijohtaja Pekka Kilpi sisäministeriöstä. Lappia työryhmässä edustivat Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva ja Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela.
Lue myös:
