Parlamentaarinen televisiotyöryhmä suosittelee, että analogiset televisiolähetykset lopetettaisiin elokuun lopussa 2007. Työryhmän ehdotus siirtäisi Suomen siirtymistä digiaikakauteen hieman myöhäisemmäksi, sillä aiemmin on esitetty, että Suomi siirtyisi yksinomaan digitaalisten televisiolähetysten aikakauteen jo vuoden 2006 puolella.
Työryhmän mukaan digitelevision tulon viivästyttäminen on tarpeen antennijärjestelmän uudistustarpeen sekä digisovittimien hankinnan ja käytön tutuksi tulemisen vuoksi.
Muutosta ei ole työryhmän mukaan kuitenkaan tarvetta lykätä tämän enempää, sillä jakeluverkon peitto saadaan riittäväksi, katsojille tarjolla olevat palvelut lisääntyvät ja laitteiden hinnat halpenevat sopivalle tasolle elokuuhun 2007 mennessä.
Työryhmän mukaan kaikilla suomalaisilla on oltava mahdollisuus siirtyä digitaalisten televisiolähetysten katsojiksi hyvissä ajoin, ennen kuin analogiset lähetykset loppuvat. Työryhmä kiirehtiikin digitaalisen jakeluverkon rakentamista niin, että verkko kattaa koko maan vuoden 2005 syksyllä.
Televisiotyöryhmä luovutti väliraporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle (sd.) maanantaina Helsingissä. Luhtanen piti työryhmän aikatauluehdotusta digiaikakauteen siirtymisestä realistisena. Hänen mukaansa selkeän päivämäärän asettaminen analogisten lähetysten lopettamiselle palvelee koko digi-tv:n jatkokehitystä.
Eroon päällekkäisistä tekniikoista
Työryhmä korostaa, että päällekkäisten lähetystekniikoiden käyttö on kallista, joten sen vuoksi yksinomaan digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen on syytä tapahtua kohtuullisen ripeästi.
Analogisten lähetysten lähettäminen maksaa noin 34 miljoonaa euroa vuodessa. Televisiotyöryhmän puheenjohtajan Seppo Niemelän mukaan rahat olisi pikemminkin syytä käyttää ohjelmatuotantoon ja televisiolupamaksun nousupaineiden hillitsemiseen.
Työryhmän mukaan siirtymäkausi on syytä pitää lyhyenä myös sen vuoksi, että muussa tapauksessa pian käytöstä poistuvia analogisen lähetystekniikan laitteita joudutaan uusimaan, mikä olisi melkoinen hukkainvestointi.
Niemelä uskoo, että digisovittimien hinta laskee syksyyn 2007 mennessä 30-50 euroon. Hän perustaa arvionsa kokemuksiin Berliinissä, missä analogiset televisiolähetykset lopetettiin jo tämän vuoden elokuussa. Berliinissä digisovittimien hankintaa subventoitiin, mutta tätä Niemelän työryhmä ei kuitenkaan esitä tehtäväksi Suomessa.
Niemelän mukaan yksityisille kansalaisille sekä antennikorjauksien vuoksi myös taloyhtiöille suunnattua tiedotusta digitelevisiosta on syytä lisätä. Valtiovallan on Niemelän mielestä houkuteltava myös kansalaisjärjestökenttä ja etenkin aktiiviset eläkeläisjärjestöt mukaan tiedotustalkoisiin, sillä televisio on iäkkäälle väestölle tärkeä tiedotusväline.
Digitalouksia vain vähän
Finnpanel Oy:n tutkimustietojen mukaan Suomessa oli elo-syyskuun vaihteessa 126 000 kotitaloudessa antenni- tai kaapelilähetysten vastaanottoon soveltuva digisovitin. Määrä vastaa 5,9 prosenttia kaikista Manner-Suomen kotitalouksista.
Määrä on alhainen siihen nähden, että digitaaliset televisiolähetykset aloitettiin Suomessa jo elokuussa 2001. Niemelän mukaan digiboksien suosion lisäämiseksi ei kuitenkaan tarvita erityisiä kommervenkkejä, vaan analogisten lähetysten lopettamisen aiheuttama pakkotilanne tekee ajan myötä tehtävänsä.
"Tämä ei ole niin mittava asia, että se vaatisi jotain erityisiä toimia. Meillä on syksyyn 2007 saakka aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen", Niemelä totesi.
Digibokseista on veikattu joulun elektroniikkakaupan hittituotetta. Elektroniikan tukkukauppiaat arvioivat marraskuussa, että koko vuoden aikana kauppoihin toimitettujen digiboksien määrä nousee 200 000:een.