Satamien laittomat lakot kesken virallisen sovittelun osoittavat AKT:ltä huonoa harkintaa. Valtakunnansovittelijalle pitää taata työrauha.
Satamien tilapäisen työvoiman vakinaistamista vaatimuslistansa kärjessä pitävän Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n ja sen jäsenten soisi jo myöntävän itselleen, että kovilla otteillaan se vain heikentää suomalaisen teollisuuden ja kaupan työllistämismahdollisuuksia. Satamissa torstaina alkaneiden laittomien työnseisausten takia jouduttiin pysäyttämään useita paperikoneita, kun niiden tuotantoa ei voitu lastata laivoihin. Moni muukin teollisuuden ja kaupan ala kärsii korpilakoista.
AKT:läisten tapana on järjestää työnseisauksia sopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi ilmoittamatta niistä etukäteen. Se on huono tapa yleensä ja etenkin nyt, kun ahtaajille tehdään uutta sopimusta valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen johdolla. Sovittelijalle pitäisi taata työrauha, jotta hän voi tehdä työtään.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK toisti vaatimuksensa, että hallituksen on ryhdyttävä uudistamaan 60 vuotta vanhaa työtaistelusäännöstöä. Vaatimus kaiku kuuroille korville, kuten ennenkin. Hallitus, jossa on sosiaalidemokraatteja, ei lähde lakkolakeja muuttamaan.
AKT:n mukaan lakkojen takana ovat yksittäiset osastot ja niiden pääluottamusmiehet, ei koko ammattiliitto. Tieto lakkojen aloituksesta näytti kuitenkin tulevan rannikon kaupunkeihin Helsingistä.
Näkemykset lakkojen syistä menivät pahasti ristiin. AKT:n mukaan syynä oli Helsingissä ylityökiellon aikana käytetty rikkurityövoima, josta ahtaajat pahastuivat maan muissakin tärkeissä satamissa. Satamaoperaattorit ry:n mukaan kiistaa aiheuttaneen lastauksen tekivät ylityöhön suostuneet AKT:n jäsenet.
Toisena syynä AKT:läiset mainitsivat sopimusneuvottelujen vauhdittamisen. Se on huono selitys. Työantajat eivät nimittäin suostu neuvotteluihin laittomien lakkojen kestäessä. Neuvottelut alkavat maanantaina valtakunnansovittelijan toimistossa, mikäli korpilakot päättyvät siihen mennessä. AKT:n lakon piti alkaa perjantaina, mutta työministeriö siirsi sitä kahdella viikolla.
AKT on oikeassa siinä, että neuvottelumahdollisuuksia on jätetty käyttämättä. Aikaa olisi ollut viime syystalvesta saakka. Alalla on kuitenkin totuttu venyttämään neuvottelut viime hetkeen. AKT on itsekin viivyttänyt niitä panttaamalla muun muassa palkankorotusvaatimustaan.
Osapuolten kannat vaikuttivat viikon lopulla niin lukkiintuneilta, että EK:n johtajan Seppo Riskin ja SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen vetoapu on tarpeen. Työnseisaukset kiristivät tunnelmia entisestään. Lakot tulivat yllätyksenä myös osalle ahtaajista. Monessa satamassa osastojen nokkamiehet joutuivat huolehtimaan henkilökohtaisesti, että tieto lakkoilusta saavutti kaikki jäsenet.
Oulussa ja Kemissä on oltu lakossa torstaista lähtien ja ollaan yli viikonvaihteen. Raahen satamassa työt sujuivat normaalisti. Viimeistään maanantaiaamuna myös Oulun ja Kemin satamissa on palattava töihin, jos alalla halutaan neuvotella työehdoista.
Vaatimus yhteensä 200 tilapäisen ahtaajan vakinaistamisesta on realistinen vain, jos satamissa riittää työtä. Onneksi Suomi on yhä suosittu transitomaa. Länteen suuntautuvien kauttakuljetusten määrä lisääntyi vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana 10 prosentilla. Itään menevä transitoliikenne väheni neljä prosenttia. Miltei kaikki Suomen transitoliikenne saapuu ja lähtee satamien kautta. Sekin edellyttää satamilta luotettavuutta.