Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka eivät esimerkiksi sairautensa, vammansa tai henkisen kuntonsa takia pysty tekemään täyttä työpäivää. Sen sijaan kevyempi vaihtoehto, esimerkiksi muutama tunti työtä päivässä, sopisi heille paremmin. Edessä oleva työvoimapula lisää tämänkin työpanoksen kysyntää. Työnantajat ovat vain olleet näitä ihmisiä arkoja palkkaamaan.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän maanantaina Kalevan haastattelussa ehdottama työpankki voisi hyvin toteutettuna olla sekä työnantajien että vajaakuntoisten työntekijöiden etu. Työpankissa on kyse järjestelystä, jossa "pankki" maksaisi työntekijöiden palkan, ja työnantajat puolestaan vuokraisivat pankilta työvoiman.
Työnantajille byrokratia ja taloudellinen riski olisivat pienemmät verrattuna työntekijöiden suoraan palkkaamiseen. Tämä toivon mukaan pudottaisi kynnystä vajaakuntoisten työhönottoon.
Mallissa työntekijät saisivat työpankilta palkan siltäkin ajalta, jolloin eivät ole töissä. Se voi äkkipäätään tuntua kyseenalaiselta mutta on silti paljon järkevämpää kuin se, että ihmisille maksetaan siitä, etteivät he tee työtä ollenkaan.
Ajatus työpankista ei ole uusi, mutta sitä ei ole tähän mennessä laajasti kokeiltu. Kun maassa suunnitellaan suurta sosiaaliturvauudistusta, työpankkijärjestelmästä on nyt järkevää hankkia kokemuksia. Parhaassa tapauksessa työpankissa yhdistyisivät niin yhteiskunnan, työnantajien kuin vaikeasti työllistettävien ihmisten edut.
Monella näistä ihmisistä pääsy työelämään matalan kynnyksen yli todennäköisesti vahvistaisi omanarvontuntoa ja itseluottamusta ja toisi heille tunteen täydestä kansalaisuudesta.