Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työpajatoiminta vakinaistetaan tämän hallituskauden aikana, mutta vielä tänä vuonna aie ei näkynyt millään tavalla talousarviossa. Opetusministeriön nuorisoyksikön ja RAY:n rahoittaman Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen toiminnanjohtaja Saila Aho-Mantila malttaa kuitenkin odottaa, mitä ensi vuosi ja kaksi seuraavaa tuovat tullessaan.
"Nyt on eletään sen mukaan, että ne vakinaistetaan tämän hallituskauden aikana, mutta tapa on vielä auki. Uskon, että toteuttamismuoto koostuu useammista eri elementeistä, eikä siihen edes yritetä tehdä kaiken kattavaa lakia", Aho-Mantila sanoo.
Yhdistyksen maaliskuussa tekemän esityksen mukaan vakinaistaminen tapahtuu, kun julkinen hallinto, kuntien opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimet sekä työvoimahallinto tilaavat työ- ja yksilövalmennusta työpajoilta.
"Tähän mennessä olemme tottuneet siihen, että vakinaistaminen tehdään kaiken kattavana lakina, johon tulee tietty valtionapuperuste. Silloin valtionapu valuu rakenteiden kautta asiakastasolle. Ostopalvelussa rahoitus tulisi asiakkaan kautta", toiminnanjohtaja selvittää.
Hajanainen hallinto
Aho-Mantila huomauttaa, ettei vakinaistaminen maksa yhteiskunnalle paljoa, kun asia vain hoidetaan. Toteuttaminen on vaikeaa, sillä työpajojen toiminta hajautuu eri hallintojen alueelle. Työministeriöllä, opetusministeriöllä, sosiaali- ja terveysministeriöllä, Kelalla, vakuutusyhtiöillä ja kunnilla on oma mausteensa keitossa.
"Näiden kokonaiskoordinointia on haettu jo monta vuotta. Ongelmia tuottaa myös, että eri hallintokunnilla on eri tavat rahoittaa toimintaa; osa jaetaan korvamerkittynä, osa tulee suoraan kunnille ja osa läänien kautta."
Toiminnan vakinaistuminen onnistuu, kun kaikki hallintokunnat puhaltavat yhteen hiileen. Aho-Mantila ei usko, että vakinaistaminen onnistuisi pelkästään esimerkiksi opetusministeriön nuorisoyksikön määrärahoilla.
Hän kertoo yhdistyksen neuvotelleen työministeriön kanssa. Nyt näyttää siltä, että ministeriö olisi valmis tilaamaan palveluja maksaen myös hallinnosta. Valtiovaranministeriönkin kanssa on istuttu samaan pöytään:
"Myönnetyillä varoilla työpajoihin on mahdollista palkata 160 henkilöä. Jokainen osaa laskea, että jos työntekijöitä on lähes tuhat, toiminnan vakinaistaminen ei onnistu pelkästään tällä keinolla. Se on kuitenkin hyvä apu", Aho-Mantila toteaa.
Kuntien panos tärkeä
Vielä on auki, miten sosiaali- ja terveysministeriö aikoo lähteä mukaan ja kuinka asia valmistellaan työministeriössä. Myös kunnat ja Suomen Kuntaliitto ovat hyvin keskeisessä asemassa.
"Kuntien osuus työpajojen rahoituksesta on vähintään 30-40 prosenttia, ilman sitä tämä ei toimi. Työvoimahallinnosta tulee se toinen 30-40 prosenttia ja läänien kautta korkeintaan kymmenen prosenttia. Lisänä on pajojen myymä työ. Mutta kuntien tahto ja niiden vakavaraisuus vaikuttavat todella paljon", Aho-Mantila painottaa.
Maassa on monia talouden kanssa kamppailevia kuntia, joiden pajatoiminta riippuu ulkopuolisesta rahoituksesta.