Maanantaina julkistettu valtakunnallinen selvitys nuorten työpajatoiminnasta kertoo, että työpajakoulutuksen painopiste on muuttunut työkokemuksen hakemisesta nuoren elämää kokonaisvaltaisesti tukevaksi toiminnaksi. Nuorten työllisyys on parantunut, mutta pajapalveluja tarvitsevat etenkin ne nuoret, joilla on vaikeuksia työllistyä tai kouluttautua sosiaalisten ongelmien tai päihderiippuvuuden vuoksi.
Nuorten työpajaselvityksen mukaan alle puolet työpajanuorista sijoittuu heti jakson jälkeen koulutukseen tai työelämään. Luku on laskenut reilusti parin viime vuoden aikana.
"Koulutukseen sijoittumiseen vaikuttavat myös koulujen hakuajat, pahimmillaan nuori voi joutua odottelemaan seuraava yhteishakua monta kuukautta", työpajaselvityksen tekijä sivistystoimentarkastaja Seija Kähkönen kertoo.
Kortistoon päätyvien nuorten kasvanut määrä kertoo myös moniongelmaisuuden lisääntymisestä. Kaikkien työpajanuorten kohdalla työhön tai koulutukseen sijoittumista ei voida pitää realistisena tavoitteena elämänhallintaan liittyvien ongelmien vuoksi.
"Työpajatoiminnan myötä nuori oppii kuitenkin nousemaan aamulla sängystä ja tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa. Minäkuvan vahvistuminen ja oman elämän hallinta voi estää suurempaa syrjäytymistä vaikka koulutus- tai työpaikkaa ei heti löytyisikään", Kähkönen toteaa.
Nuorten työpajatoiminta on pitkään ollut pääosin projektivaroin tuettua, ja se on tuonut epävarmuutta pajojen rahoitukseen. Rahoituksen projektiluontoisuudesta johtuen vain 40 prosenttia työpajojen ohjaajista on vakituisessa työsuhteessa.
"Hallitusohjelman mukaan työpajatoiminnan rahoitusta pyritään vakinaistamaan. Rahoituksen varmistuminen on tärkeää, sillä se lisäisi ohjaajien vakinaisia työsuhteita ja parantaisi opetuksen laatua ja suunnitelmallisuutta", opetusministeriön ylitarkastaja Jaana Hätälä sanoo.
Työpajaohjaajat ovat tärkeitä kannustajia
Rovaniemen työpajatoiminnasta vastaa monitoimikeskus-säätiö, jonka Luotsi-projekti on Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan, työvoimatoimiston ja ammatillisten oppilaitosten välinen yhteistyöhanke. Luotsi keskittyy ohjaamaan 17-25 -vuotiaita nuoria kohti ammattitutkintoa.
"Työpajannuoret ovat koulupudokkaita, jotka ovat saattaneet kokeilla monta eri koulua, mutta eivät ole löytäneet omaa alaansa", projektivastaava Vuokko Hakonen kertoo.
Työpajatoiminta on nykyisin painottunut nuoriin, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Työpajoissa nuoret pääsevät kokeilemaan erilaisia töitä, saavat opinnonohjausta ja opettelevat sosiaalisia taitoja. Luotsi-projektissa mukana oleva 18-vuotias Piia Kerkelä päätyi työpajatoimintaan tavallisinta reittiä eli työvoimatoiston kautta.
"Peruskoulun jälkeen opiskelin liiketaloutta, mutta se ei ollut minun juttuni. Luotsin myötä minulle on varmistunut, että haluan tehdä työtä lasten ja nuorten parissa. Suunnitelmissa on lähihoitajakoulutukseen pyrkiminen."
Puolivuotisen työpajan aikana rovaniemeläisnuoret tekevät kaksi työharjoittelua kiinnostuksensa mukaisissa paikoissa. Päiväkodissa harjoittelevan Kerkelän mielestä ohjaajien kannustus on auttanut kurssilaisia löytämään omat juttunsa.
"On todella hyvä, että tällaista toimintaa järjestetään. Eipähän mene aika hukkaan kotona maatessa."
kuvateksti:
Ammattia etsimässä. Päiväkoti Esikossa työharjoittelua tekevän Piia Kerkelän tulevaisuudensuunnitelmat kirkastuivat nuorten työpajatoiminnan myötä.