Vaikka irtisanomisia tapahtuu koko ajan, puuttuu Suomesta järjestelmä ja toimijat, jotka tekevät kriisityötä yrityksissä laajamittaisten irtisanomisten kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. Viranomaispalvelut on mitoitettu siten, että psykologisen kriisihoidon saatavuudessa on vakavia puutteita.
Oululaisen traumaattisten kriisien hoitoon erikoistuneen psykologin Soili Poijulan mielestä järkevintä olisi valtakunnallisesti miettiä ja luoda yleisesti hyväksytty malli tällaisiin kriisitilanteisiin samalla tavoin kuin onnettomuuksienkin varalta on jo tehty.
"Kehittämistyö on valtakunnan tason asia. Parhaimmillaan meillä voisi olla olemassa tällaiset yleiset ohjeet, periaatteet ja mallit, joiden avulla yksittäisten yritysten ja työpaikkojen olisi helpompi luoda omat mallinsa."
Poijula viittaa jo 1990-luvun alussa pankkifuusioiden yhteydessä Titi Heikkilän tekemään väitöskirjaan, jonka mukaan irtisanomistilanteissa ja vastaavissa muutoksissa sekä irtisanotut että työnsä säilyttäneet tarvitsevat ulkopuolisen tahon antamaa psyykkistä tukea, kriisihoitoa.
"Ihminen toipuu kriisistä, kun hän pystyy kohtaamaan tapahtuneen tosiasiana ja saa käsiteltyä kielteiset tunteet saaden siten hallintaan oman elämänsä."
Psykologiassa on työn menettäminen todettu yhdeksi elämän suurimmista stressitilanteista.
Kriisityö aloitettava nopeasti
Yrityksissä koulutetaan irtisanomistehtävissä olevia esimiehiä. Se on Poijulan mielestä tärkeää ja osa kokonaisuutta, mutta kukaan ei ota enää vastuuta ihmisistä työsuhteen päättymisen jälkeen. Hän siirtyy vain työvoimahallinnon asiakkaaksi. Joillakin paikkakunnilla työvoimahallinto tarjoaa irtisanotuille viikon mittaisen kurssin, joka kuitenkin keskittyy työnhaun harjoitteluun.
"Toki kurssilla ollaan vertaisryhmässä eli siinä on vertaistuen mahdollisuus, mutta aktiivista tunteiden käsittelyä se ei sisällä."
Kriisityön aloittaminen mahdollisimman nopeasti on Poijulan mielestä tärkeää. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kriisin työstäminen aloitetaan, sitä nopeammin ihmiset pääsevät takaisin jaloilleen. Tehokkaiksi menetelmiksi on havaittu syvimpien ajatusten, tunteiden ja kokemusten ilmaisemista sanallisesti joko puhumalla tai kirjoittamalla.
Kriisityöstä hyötyä euroissakin mitattuna
Ulkopuolisen psyykkisen tuen tarve on ilmeinen myös organisaatioon jäävien kohdalla. Heille jää huoli oman työpaikkansa säilymisestä sekä pettymys työnantajaa kohtaan.
Johtajien ja esimiesten toiminta on tärkeää. Esimiehet ja luottamusmiehet tarvitsevat ohjausta ja koulutusta sekä tukea. Työterveyshuollon ja työsuojelun rooli on tärkeä. Muutostilanteessa tarvittaisiin Poijulan mielestä tietynlaisia rituaaleja, koska niillä on yleensä auttava vaikutus.
Poijulan mielestä pitäisi ainakin varata mahdollisuus saada tietoa ja keskustella. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että organisaatioissa, joissa jatketaan töitä, mutta samanaikaisesti järjestetään mahdollisuus keskustella tunteistaan ja tapahtuneista, on tuottavuus parempi kuin yrityksissä, joissa tunteiden käsittely yritettiin sivuuttaa.