Seisominen pidentää elinikää, mutta istuminen voi tappaa. Istuminen ja television katselu lisäävät useiden tutkimusten mukaan ennenaikaista kuolemanriskiä. Suositusten mukaista reipasta liikuntaa ei kerry riittävästi, jos suurin osa valveillaoloajasta ollaan liikkumattomia.
UKK-instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden selvitysten mukaan aikuiset viettävät valveillaoloajasta yli yhdeksän tuntia istuen tai makuulla. Seisoen paikallaan vietetään keskimäärin kaksi ja puoli tuntia. Miehet makoilevat hieman naisia enemmän.
Seisominen on terveellistä, jos sitä vertaa sohvalla löhöämiseen. Päivittäisellä seisomisella ja liikunnalla on merkittävä myönteinen yhteisvaikutus. Jo pelkkä seisominen on hyväksi muuten liikkumattomille.
Työpaikoilla pitäisikin seisoskella nykyistä enemmän. Parasta on, jos käytössä on säädettävä työpöytä. Silloin voi päivän mittaan tehdä töitä myös seisten. Yhtäjaksoinen istuminen on pahinta, jo pienillä tauoilla on merkitystä. Lyhyet pystypalaverit ovat asioiden tiivistämisen ohella hyväksi terveydelle. Jospa seuraavalla kerralla ei käydäkään istumaan, vaan hoidetaan asiat seisten.
Liikuntasuorituksen ei aina tarvitse olla sankaritarina, jossa käydään kivun ja kestokyvyn äärirajoilla. Tällaiset ylivoimaiset esimerkit aiheuttavat pahimmillaan torjuntaa sohvaperunoiden joukossa.
Päivittäisen arki- ja hyötyliikunnan merkitystä on syytä korostaa, kun kansalaisia patistetaan liikkeelle. Pelkästään raskaaseen liikkumiseen tähtäävät suositukset eivät tehoa liikkumattomiin. Terveyden kannalta myös kevyt, pienissä erissä toistuva reippailu ja seisominen ovat parempi vaihtoehto kuin täydellinen liikkumattomuus.
Pääkirjoitus