Suomalaisyritykset eivät ole varautuneet suunnitelmallisesti kriisien hoitamiseen. Työterveyslaitoksen asiantuntijan mukaan viime laman opit ovat päässeet unohtumaan nousukauden aikana. Monilla työpaikoilla esimiesporras on vaihtunut ja kokemus viime lamasta puuttuu.
Työpaikan kriisisuunnitelmaa pitäisi alkaa tehdä viimeistään silloin, kun kriisin ensi merkit ovat ilmassa.
- Varautumalla etukäteen voidaan joskus jopa ehkäistä koko kriisi. Ainakaan se ei pääse yllättämään puun takaa, vaan voidaan ottaa käyttöön varasuunnitelma, sanoo työ- ja organisaatiopsykologi Tiina Saarelma-Thiel.
Kriisisuunnitelman tekoon pitäisi ottaa mukaan johdon ja esimiesten lisäksi työntekijät, luottamushenkilöt ja työterveyshuolto. Työntekijöiden hyvinvoinnin säännöllinen seuranta on osa varautumista ja Saarelma-Thielin mukaan yhtä tärkeä tunnusluku kuin tilinpäätöstiedot.