Väestön ikääntyminen voi parantaa työllisyyttä, mutta talouden on samalla kasvettava.
Tilastokeskuksen kesäkuuta koskevan työllisyystilaston myönteinen piirre oli se, että vuoden takaiseen verrattuna työttömiä on 23 000 vähemmän. Työttömien kokonaismäärä oli viime kuussa 241 000. Kansakunnan suuri pelonaihe, työpaikkojen karkaaminen ulkomaille, ei ole ainakaan toistaiseksi kääntänyt työttömyyttä kasvuun.
Myönteisen perustiedon takaa paljastuu muitakin kehityssuuntia. Tällainen on esimerkiksi se, että työvoiman ulkopuolelle jääneitä suomalaisia oli kesäkuussa 33 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tästä joukosta noin kolmannes on uusia eläkeläisiä.
Pelkkä ikääntyminen ei selitä työvoiman ulkopuolelle jääneiden määrän nousua. Eniten ryhmässä on kasvanut kotitalouttaan hoitavien naisten osuus. Moni pätkätöitä tekevä, synnytysikäinen nainen on kyllästynyt odottamaan vakituista työpaikkaa ja katsonut kotiin jäämisen mielekkääksi vaihtoehdoksi.
Kansakunnan ikääntyminen alkaa joka tapauksessa pian näkyä voimalla työllisyystilastoissa. Eläkkeelle on nyt jäämässä 1940-luvun alussa syntynyt sukupolvi. Lähivuosina vuoroon tulevat 1940-luvun lopun suuret ikäluokat.
Tämän pitäisi tutkijoiden mukaan merkitä, että jos taloudessa ei nähdä syvää lamaa, työllisyys alkaa kohentua automaattisesti. Siitä kuinka nopeasti tilanne muuttuu, on tosin eri arvioita. Yhden näkemyksen mukaan työllisyys kohentuisi vain hitaasti, koska nyt työvoiman ulkopuolella olevat ihmiset, esimerkiksi kotiäidit, alkaisivat palata työmarkkinoille.
Jos työvoiman kysyntä kuitenkin kasvaa nopeasti, kysymys ulkomaisen työvoiman houkuttelemisesta Suomeen nousee vakavasti esiin. Teemasta puhuttiin näkyvästi 1980-luvun lopussa. Tuolloin keskustelu katkesi kuitenkin kuin seinään, kun rajusti iskenyt lama vei työpaikan sadoiltatuhansilta suomalaisiltakin.
Uusimmat luvut kertovat myös sen, että Matti Vanhasen hallituksen työllisyystavoite karkaa yhä varmemmin käsistä. Hallitusohjelman mukaan tämän vaalikauden aikana Suomeen pitäisi syntyä 100 000 työpaikkaa lisää ja työllisyysasteen nousta seuraavan vaalikauden loppuun mennessä 75 prosenttiin.
Kausivaihtelusta puhdistettu työllisyysaste on nyt noin 67 prosenttia, ja työpaikkojen määräkin kulkee väärään suuntaan: kahden viime vuoden aikana työpaikkojen nettohävikki on ollut 35 000.
Työllisyystavoitteen toteutumisen on tavattu laskea vaativan 3,5 - 4 prosentin talouskasvua. Valtiovarainministeriö ennakoi kuitenkin tämän vuoden talouskasvun vain 2,5 prosentiksi, ensi vuoden 2,8 prosentiksi. Kaiken lisäksi maailmantalouden kasvun arvellaan saavuttaneen jo huippunsa. Kasvun vaikutus tosin ulottuu Suomeen viiveellä.
Suomen työllisyyttä on pitänyt yllä pieni talouskasvu, joka on pitkälle perustunut kotimarkkinoiden imuun. Juuri kotimaisen kysynnän tukemiseksi valtiovarainministeri Antti Kalliomäki lupasi veronalennuksia kaikkiin tuloluokkiin, jos syksyn työmarkkinaneuvotteluissa päästään hyvin maltillisiin sopimuksiin. Muidenkin keinojen käyttö työpaikkojen synnyttämiseksi nousee pakosta esiin.
Vanhasen ensimmäiselle hallitukselle uhkaa käydä samalla tavoin kuin Lipposen ensimmäiselle hallitukselle, joka asetti tavoitteekseen työttömyyden puolittamisen ja jäi siitä toivottoman kauas. Vanhasenkaan hallitus ei pääse tavoitteeseensa, ellei se uskalla kajota rakenteisiin. Hallitus kantaa tästä vastuun. Suurimman taakan kantavat työttömät ja työlliset veronmaksajat.