Työpaikat käyttävät työpaikkaliikuntaan vuosi vuodelta enemmän rahaa. Viime vuonna työpaikkaliikuntaan satsattiin Kuntoliikuntaliiton uusimman barometrin mukaan jo noin 300 miljoonaa euroa. Tukirahan määrä on lähes kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Verottaja ei kuitenkaan kohtele kaikkia työnantajia samanarvoisesti yritysten liikuntaharrastuksessa, kertoo Kuntoliiton linjajohtaja Ossi Aura.
"Verotustapa vaihtelee paljon. Vuosien varrella on tullut ihan järjettömiä verotuspäätöksiä, mikä on näkynyt erityisesti pienissä firmoissa. Pahimmillaan verottaja on tulkinnut liikunnan tukemisen yrittäjän ansiotuloksi. Jos kaveri käy pelaamassa tennistä kerran viikossa, tämä on tulkittu palkaksi, mutta ei se ihan vielä ansiotulon kriteeriä täytä", Aura kertoo.
Auran mukaan myös yrittäjän on syytä katsoa peiliin liikuntarahoja jakaessaan. "Joskus oman golfkerhon jäsenmaksua on yritetty naamioida työpaikkaliikunnaksi", Aura sanoo.
Joka kuudes työpaikka ei tue työpaikkaliikuntaa lainkaan. Työpaikat satsaavat vuosittain työpaikkaliikuntaan työntekijää kohden noin 143 euroa vuodessa. Suurilla työpaikoilla työntekijä saa vähemmän tukea liikuntaan pienempiin työpaikkoihin verrattuna.
Liikunta ei kiinnosta kaikkia
Valtaosa työpaikoista tarjoaa erilaisia liikuntamahdollisuuksia työntekijöille, mutta läheskään kaikkia työpaikkaliikunta ei kiinnosta. Kuntoliikuntaliiton uusin työpaikkaliikuntabarometri kertoo, että yli 80 prosenttia työpaikoista tukee henkilöstön liikuntaharrastusta jossakin muodossa, esimerkiksi jakamalla liikuntaseteleitä.
Työpaikkaliikuntaan osallistuvien määrä on pysynyt vuosikausia samana. Passiivisia liikkujia on vaikea saada mukaan. "Jos ei ole koskaan oppinut liikunnallista elämäntapaa, on aika haasteellista oppia sitä enää keski-iässä", Ossi Aura pohtii.
Jos työpaikkaliikunta ei kiinnosta, ketään ei Auran mielestä siihen pitäisi myöskään pakottaa. "Työpaikkaliikunnan pelisääntöjen täytyy perustua täysin vapaaehtoisuuteen. On pahimmanlaatuista henkistä terrorismia, jos työnantaja katsoo pahasti sitä, että työntekijä ei osallistu esimerkiksi työpaikan yhteisille juoksulenkeille."
Työterveyshuolto harvoin mukana
Kuntoliikuntaliiton barometrin mukaan työpaikat ja työterveyshuolto tekevät harvoin yhteistyössä liikuntapalveluissa. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on vähentynyt tuntuvasti kolmen vuoden aikana. Säännöllistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tekee vain viidennes työpaikoista.
Vaikka työterveyden kanssa olisi järkevää, toimintaa ei koeta tuottavaksi. Yhteistyön puute on yksi suuri este työpaikkaliikunnan tukemisessa ja kehittämisessä.
"Tässä olisi parantamisen paikka, mutta valitettavasti markkinavoimat painavat päälle, eli liikuntayhteistyö ei ole työterveyspalvelun tuottajalle kovinkaan tuottavaa toimintaa. Parhaiten yhteistyö toimii niissä firmoissa, joissa on oma työterveyshoitaja tai lääkäri tiiviisti paikalla ja joka tuntee firman", Kuntoliikuntaliiton Ossi Aura arvioi.
Ne työnantajat, jotka eivät tue lainkaan työpaikkaliikuntaa, ovat sitä mieltä, että henkilöstön liikunnan tukeminen ei edes kuulu työnantajan tehtäviin.