Työpaikat siirtyvät Suomen suurimmissa kaupungeissa ydinkeskustojen ulkopuolelle. Niistä on hävinnyt ennen kaikkea kaupan ja liikenteen työpaikkoja.
Keskustaan tuppaantuu sen sijaan virastoja, pankkeja, vakuutuslaitoksia, hotelleja, ravintoloita ja erilaisia yrityspalveluja. Myös koulutuksen, teollisuuden sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikoista suurin osa on keskusta-alueiden ulkopuolella.
Tulokset löytyvät Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön selvityksestä, jossa tutkittiin työpaikkojen määrää ja sijaintia Suomen 33 suurimmalla kaupunkiseudulla vuosina 1985-2000.
Useassa kaupungissa ydinkeskustan asukasluku on vähentynyt. Oulussa sen sijaan keskustan väkimäärä on kasvanut vuodesta 1985 peräti 30 prosentilla. Seudun kasvun avain on tuttu; kaupungin it-työpaikkojen osuus on toiseksi suurin koko Suomessa.
Kaupan suhteellinen osuus vähenee keskustoissa, mutta se säilyttää tärkeän asemansa niiden katukuvassa.
Ydinkeskustoissa asuu paljon vanhuksia, mutta myös opiskelijoita ja sinkkuja. Kauppojen karkaaminen marketteihin haittaa paljon ennen kaikkea vanhuksia.
Liikenne kasvaa hajautetussa rakenteessa
Tutkija Ville Helminen Suomen ympäristökeskuksesta korostaa, että tällaisessa hajautetussa kaupunkirakenteessa työ- ja asuinpaikat sekoittuvat ja työmatkat kasvavat selvästi. "Tämä on ekologinen ongelma, eikä se välttämättä ole yhdyskuntarakenteellisesti hyvä suunta", Helminen sanoo.
Julkinen liikenne on useissa kaupungeissa kehittymätöntä, ja varsinkin poikkeavia työmatkoja on hankala kulkea bussilla tai junalla.
Ympäristöministeriön tavoitteena on mahdollisimman ehjä yhdyskuntarakenne. Myös keskustan ulkopuolisten työpaikkojen haluttaisiin keskittyvän muutamiin yksiköihin. Esimerkiksi Oulussa tällaisia alueita ovat Peltola ja teknologiakylä.
Oulun keskustaan lisää kerroksia
Johtaja Heikki Aalto Ouluseutu yrityspalveluista ei pidä kehitystä huonona, koska koko Oulun seutu on tiivis.
"Yritysten toiminnan kannalta on hyvä, että ne jakautuvat ja verkostoutuvat Ouluun tai lähikuntiin. Kaikki ympäristökunnat ovat kasvavia, mikä ei ole lainkaan tavallista Suomessa. Niistä löytyy sekä yrityksiä että asuntoja."
Oulun seudulla on paljon yrityskyliä ja -keskittymiä, joissa voidaan järjestää ruoka- ja muita yhteisesti tarvittavia palveluja.
Myös kaavoitus on helpompaa harvaan asutuilla alueilla.
Isoja marketteja on syntynyt kaupungin laitamille ja naapurikuntiin.
Aalto ei kuitenkaan usko, että kaupungin keskusta näivettyy. Keskustaan on saatu myös uusia palveluja, kuten vaikka Stockmann.
"Toki monet myymälät muuttavat kauemmaksi, viimeisin esimerkki on Hammarin Sähkö", Heikki Aalto muistuttaa.
S-market tulee
Tiimarin tilalle
Osuuskauppa Arinalla ei ole Oulun keskustassa yhtään päivittäistavaraliikettä.
Ensi vuonna sen sijaan on. Nykyisen Tiimarin tilalle Saaristonkadun ja Kirkkokadun kulmaukseen tulee S-market.
"Olemme päässeet Oulun Osuuspankin kanssa sopimukseen siitä", Osuuskauppa Arinan toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio sanoo.
Tiimarin vuokrasopimus loppuu ensi tammikuussa, ja sen jälkeen S-market avataan. Uuteen kauppaan tulee myyntitilaa noin 1 200 neliötä ja valikoimaan lähes 10 000 artikkelia.
"Siitä saadaan hyvin palveleva yksikkö", Puutio kertoo.
Kauppatiloja
tarvitaan enemmän
Puution mukaan kauppoja karkottavat keskustasta tilojen kalliit vuokrat. Keskustan kilpailukykyä ei suinkaan lisää, että ulkopuolella olevilla väljillä paikoilla on helppo asioida. Keskustoihin sijoittuvat ennen kaikkea erikoisliikkeet.
Puution mielestä Oulun keskustassa on aivan liian vähän kauppatiloja.
"Ihmiset käyvät keskustan liikkeissä, jos niihin on mukava tulla. Kallioparkki olisi tärkeää. Kun kallioparkki toteutuu, se elävöittää keskustaa. Investoinnit ovat olleet jäissä, ja monessa korttelissa odotetaan ratkaisuja."
Arinan tavoitteena on rakentaa Oulun keskustaan Sokos-tavaratalo.
"Se on oleellinen osa keskustaa muissa isoissa kaupungeissa. Jos asiakasomistajien määrä kasvaa edelleen kohtuullisesti ja keskustan liikenne- ja parkkiratkaisut kehittävät positiivisesti, kehittämme omaa liiketoimintaamme keskustassa."