Helsinki Työntekijät kokevat omaa työtänsä koskevien vaikutusmahdollisuuksien heikentyvän. Työministeriön työolobarometrin mukaan palkansaajat katsovat työn mielekkyyden vähenevän samalla kun niin sanottu pomotus lisääntyy.
Eri sektoreiden ja työpaikkojen väliset erot ovat kasvaneet. Etenkin kuntien työntekijöiden jaksamisvaikeudet lisääntyvät. Kun puolet kaikista palkansaajista pitää työtänsä henkisesti raskaana, kunnissa miltei 80 prosenttia pitää työtään sekä henkisesti että fyysisesti rasittavana.
Kunnissa 45 prosentilla työpaikoista on havaittu työpaikkakiusaamista, kun teollisuudessa ongelmia on joka neljännellä työpaikalla.
Työministeri Tarja Filatovin (sd.) mukaan tulokset kuntasektorilla ovat ovat hälyttäviä. Samalla kun palvelujen tarve kasvaa, työvoimaa voi olla jatkossa vaikea saada.
Nyt 15:nnettä kertaa tehty tutkimus perustuu Tilastokeskuksen tekemään lähes 1 300 puhelinhaastatteluun.
Työelämä saa kouluarvosanaksi
kahdeksikon
Tutkimustuloksia torstaina esitelleen työministeriön erikoissuunnittelijan Pekka Ylöstalon mukaan kehitys on kuluneen vuoden aikana ollut ristiriitaista. Palkansaajat kokevat työmarkkina-asemansa vahvistuneen enemmän kuin vuosiin. Yksityisellä sektorilla luotetaan myös oman työpaikan talouden vahvistumiseen.
Työpaikan varmuus on kuitenkin ainoa tekijä, joka on selvästi parantunut kolmen vuoden aikana. Sen sijaan tasapuolisen kohtelun, voimavarojen ja kannustavuuden arvosanat ovat alentuneet.
Myös viime vuosina lisääntynyt palkansaajien epäily oman työnsä mielekkyydestä on pysynyt korkeana.
Vakinaisten työsuhteiden määrä on hitaasti lisääntynyt kolmen vuoden aikana.
Työelämän laatu saa kouluarvosanaksi kahdeksan, kuten myös parina aikaisempana vuonna.
Ylitöitä tekee
lähes puolet
Ylöstalon mukaan arviot työelämän muutoksen suunnasta ovat 1990-alun lamavuosien jälkeen parantuneet tasaisesti. Vuonna 2001 tilanne koettiin huonoksi muun muassa johtamistapojen osalta, mutta myönteinen kehitys on sittemmin palautunut. Omien vaikutusmahdollisuuksien ja itsensä kehittämisen suhteen myönteistä kehitystä ei kuluneena vuonna ole juuri havaittu.
Ylöstalon mielestä voi sanoa, että työelämässä on tapahtunut selvä laadullinen muutos, joka ilmenee muun muassa epävarmuuden kokemuksina, luottamuksen puutteena ja työn mielekkyyden epäilynä.
Johdon ja työntekijöiden suhteiden avoimuus on vähentynyt ja esimiesten on arvioitu suhtautuvan kielteisemmin työntekijöiden muutosehdotuksiin. Etenkään kunnissa ei voida vaikuttaa työtahtiin.
Teollisuudessa kehitys on ollut myönteistä, yksityisellä palvelusektorilla muutokset ovat olleet vähäisiä. Valtiolla tilanne on hieman parantunut.
Ylitöitä tehdään edelleen paljon. Luku on pysynyt parin vuoden aikana 47 prosentissa työntekijöistä. Syksyllä korvauksettomia ylitöitä ilmoitti tekevänsä lähes 11 prosenttia vastaajista eli noin 300 000 palkansaajaa.