Työnantajan asia ei ole määritellä työntekijänsä asuinpaikkaa tai sitä, miten tämä järjestää perhe-elämänsä, kertoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.
Valtioneuvoston viestintäjohtaja ja Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Päivi Anttikoski kertoi tänään Suomen Kuvalehdessä, että äitiys ja lapsen asuminen toisella paikkakunnalla estivät hänen valintansa Aamulehden päätoimittajaksi vuonna 2017.
– Aivan ehdoton lähtökohta on, että asianomaiset itse määrittelevät yksityiselämää koskevat asiansa, jos mies on muualla töissä tai nainen on muualla töissä, ihmiset järjestävät omat asiansa sen mukaan, Koskinen toteaa.
– Monet johtavassa asemassa olevat voivat olla pitkiäkin aikoja poissa kotoaan, se on vain heidän asiansa. Työnantaja määrittelee, että työt tehdään ja miten ne tehdään. Työntekijä tekee ne.
Kyseeseen voisi tulla työsyrjintä
Koskisen mukaan vain välittömästi tarpeellisia kysymyksiä voi tehdä rekrytointitilanteessa.
– Tämä synnyttää olettaman, että tässä on kyse sukupuoleen perustuvasta erilaisesta kohtelusta. Joka tapauksessa tulee joko tasa-arvolaki tai yhdenvertaisuuslaki vastaan.
Koskinen toteaa, että asiassa on voitu jopa syyllistyä työsyrjintään, jos lehtitiedot pitävät paikkansa.
Anttikoski itse kertoo STT:lle, että hänellä ei ole tarvetta edetä asiassa. Hän kuitenkin halusi tuoda asian julkisuuteen.
–Mietin pitkän aikaa että haluanko puhua tästä julkisesti, koska tämä oli henkilökohtainen asia. Päätin, että voin kertoa, koska ajattelen naisten asemaa mediassa, en itseni takia. Haluaisin miettiä sitä median päällikkötasoa, naiset ovat meillä aika vähissä. Johtuuko se rakenteista vai kulttuurisista rakenteista, mistä se johtuu. Naisia ei sitten lopulta hirveästi ole, Anttikoski sanoo.
Työsyrjintä on kuitenkin yleisen syytteen alainen rikos, joten julkisuuteen noussut asia voidaan tutkia ilman asianomistajan aloitetta.