Lähes viidennes palkansaajista tekee säännöllisesti töitä muualla kuin työnantajansa tiloissa, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri, joka julkaistiin syksyllä 2014. Työtä tehdään nykyään myös yhä enemmän yksinyrittäjänä tai freelancerina, jolloin ihmisillä ei samalla tavalla ole työpaikkaa kuin palkkatyösuhteissa.
Raahelainen kirjailija Pauliina Vanhatalo löytyy kahvila Puistolan ikkunan äärestä kirjoittamassa esseetä, tilaustyötä.
Hän siemailee kirjoittamisen lomassa pitkästä lasista maitokahvia, latte macchiatoa. Vanhatalo kertoo, että yksi tärkeä peruste kahvilan valintaan on hyvät erikoiskahvit ja ruoka.
Vanhatalolla on työhuone, mutta vuosien myötä hän on alkanut viihtyä yhä paremmin kahviloissa. Puistolassa hän asettuu mielellään ikkunan eteen. Ohikulkevien ihmisten seurailu sopivat hyvin luovan työn taustaksi.
Vanhatalon havaintojen mukaan työnteko kahviloissa on Oulussa jo niin tavallista, ettei asiaan kiinnitetä huomiota. Sen sijaan kotikaupungissaan Raahessa hän on huomannut itsensä lisäksi vain yhden miehen, joka säännöllisesti istuu kahvilassa läppäri edessään.
– Tervehdimme toisiamme, mutta emme ole koskaan puhuneet keskenämme. Varjelemme omaa kuplaamme, hän naurahtaa.
Työnteon näkökulmasta paras kahvila on suhteellisen tilava, eikä kovin kiireinen. Myös se on etu, jos kahvila ei ole omien ystävien pistäytymispaikka, ettei työrauha häiriinny.
– Henkilökunta tulee sillä tavalla tutuksi, että he esimerkiksi tietävät, että olen kasvissyöjä. Pidän siitä viehättävästä, kohteliaasta etäisyydestä, jolla kahvilla käymisen kokemusta varjellaan.
Vanhatalo työskentelee yleensä kahvilassa tunnin tai pari, sitten on aika siirtyä toiseen paikkaan, vaikka kirjastoon.
Kahvilassa ei kodin häiriötekijöitä
Mikko Taskinen istuu Cafe Bisketin takaosassa läppäri auki. Juuri koneinsinööriksi valmistunut Taskinen tekee työhakemuksia ja etsii netistä työpaikkoja. Hän on huomannut, että kotitoimisto ei ole hänelle hyvä työympäristö. Keskittyminen onnistuu paremmin muualla.
Bisketin kahvila-tarjoilija Anne Mylly kertoo, että Bisketissä käy päivittäin ihmisiä, jotka tekevät kahvilassa töitä.
Haastattelukierros kahvilayrittäjien keskuudessa kertoo, että uusi asiakasryhmä on huomattu ja heidän tarpeisiinsa on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi pistorasioita on uusimmissa kahviloissa todella runsaasti.
Vapaa toimittaja Noora Vaarala keskittyy töihinsä Valve-talon kahvila Konst o. Delissä. Vaarala kertoo hakevansa parhaillaan myös pysyvämpää työpistettä, mutta suunnitelmissa ei silti ole jättää työntekoa kahvilassa.
– Se on paljon tehokkaampaa, koska on helpompi keskittyä, kun ei ole kotiin liittyviä häiriötekijöitä, pyykkäystä, ruuanlaittoa, joihin voi helposti ryhtyä.
Hän tekee kahvilassa töitä yleensä vähintään pari tuntia kerrallaan. Ylipäänsä hän suosii isohkoja kahviloita, joissa ei ole pelkoa siitä, että vie asiakaspaikan liian pitkän istumisen takia.
– Kirjoitan, lähetän sähköposteja, hoidan sosiaalista mediaa, suunnittelen, päivitän kalenteria, Vaarala luettelee.
Tutkija: Työkulttuuri muutoksessa
Tutkijatohtori Satu Koivisto Aalto-yliopistosta on ollut mukana projektissa, jossa on tutkittu liikkuvasti ja hajautetusti tehtävää työtä. Kahvilat työympäristöinä on Koiviston mukaan nouseva trendi.
Taustalla on teknologinen murros ja kasvanut luottamus uuteen teknologiaan, mutta kysymys on myös työkulttuurin muutoksesta. On alettu ajatella, että voi olla jopa tehokkaampaa tehdä työtä välillä muualla, ei aina samassa tilassa.
Aalto-yliopiston tutkimuksessa olivat mukana kaksi suurta organisaatiota, TeliaSonera ja Finnair sekä yksi kahvila ja yksi työtiloja vuokraava yritys sekä yksi konsulttiyritys sekä Helsingin kaupunginkirjasto.
Tutkimuksessa tehdystä laajasta kyselystä kävi ilmi, että on jo työpaikkoja, joissa ei välttämättä käydä kovin usein toimistolla.
Aalto-yliopiston tutkimuksessa haastateltavista korkeimmin koulutetut ja nuoret arvostivat eniten sitä, että heillä oli mahdollisuus tehdä työtään milloin ja missä vaan.
Jotta paikasta ja ajasta irrotettu työ onnistuu, organisaation kulttuurin täytyy tukea uutta työkulttuuria. Tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta kaikki hyötyvät mahdollisuudesta.
– Esimiehen pitää tukea sitä, jotta alaiset voivat mahdollisuutta hyödyntää. Tietoturvan pitää tietenkin olla kunnossa, Koivisto sanoo.