Oulu Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä aiheuttaa tulevaisuudessa vakavan työvoimapulan. Työministeriön tuoreen raportin mukaan edessä on 30 vuotta, jona aikana nykyinen työvoimareservi hupenee huimaa vauhtia.
Uuden työvoiman tarve on suurimmillaan ensi vuosikymmenen vaihteen molemmin puolin. Vuositasolla uusia työntekijöitä tarvittaisiin 10 000-25 000 henkilöä lisää.
Uuden työvoiman tarve on suurinta rakennustöissä ja hoitoalalla. Myös palvelutyössä uusien työntekijöiden tarve kasvaa huomattavasti. Jo vuoteen 2015 mennessä työelämästä jää pois noin miljoona henkilöä. Tämä merkitsee lähes puolta tämän hetken työllisistä.
Työvoiman niukkuus alkaa tuntua jo lähivuosina. Ratkaisuksi vajeeseen työministeriö ehdottaa ennen kaikkea työttömien työkyvyn parantamista ja koulutusta. Apua odotetaan myös maahanmuuttajista, opiskelijoista ja erilaisista eläkeratkaisuista.
Kielitaito tärkeä maahanmuuttajille
Vietnamista lähtöisin oleva Phuong Pham on jo nyt huomannut, että hoitoalalla tarvitaan työntekijöitä.
19-vuotias Phuong on valmistunut lähihoitajaksi ja hänelle on tarjottu Oulun seudulla paljon sijaisuuksia. Tulevaisuuden työvoimapula kuulostaakin työntekijän korvassa lohdulliselta.
"Kannustaisin maahanmuuttajia ja nuoria ennen kaikkea opiskelemaan. Koulutus on hyvä olla olemassa tulevaisuutta varten", Phuong Pham sanoo.
Maahanmuuttajien keskimääräinen työttömyysaste on Suomessa kova: 34 prosenttia. Suurin este työllistymiseen on kielitaidon puute. Raportti patistaakin viranomaisia lisäämään kielikoulutusta. Sen lisäksi työvoimaperäistä maahanmuuttoa tulisi lisätä ja niin sanottua aivovuotoa Suomesta ulkomaille estää.
Phuong Phamin mukaan omalla aktiivisuudella on merkistystä työllistymisessä. Jo lapsena Suomeen tullut Phuong on tehnyt kaiket kesät töitä opiskelujen ohella. Lähihoitajan koulutuksesta huolimatta kahvila-ala vei kuitenkin tytön mennessään. Phuong pitää nyt omaa kahvilaa maahanmuuttajien Toppelius-talossa.
Myös Marokosta kotoisin oleva Hassan Bana korostaa koulutuksen merkitystä. Hassan on hankkinut oppisopimuksella virastomestarin pätevyyden. Vuoden pesti vahtimestarina Pohjois-Pohjanmaan museossa on nyt ohi ja Hassan haaveilee uusista töistä. Elämä menee kuitenkin päivä kerrallaan, sillä maahanmuuttajan työllistyminen on aktiivisuudestakin huolimatta vaikeaa.
Työttömät suhtautuvat varovaisen toiveikkaasti
Raportti korostaa, että työvoimareserveistä tärkein on suuri työttömien joukko. Heidän työkykyisyyttään ja työmarkkinavalmiuksiaan olisi kohennettava. Tämä edellyttäisi nykyistä aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa.
Työttömät suhtautuvat tämänkaltaisten raporttien tuloksiin varovaisen toiveikkaasti, kertoo Ytyä ry:n toiminnanohjaaja Monika Bulldra.
Työttömien yhdistyksessä on huomattu, että raporteissa puhutaan yleensä paljon korulauseita, mutta konkreettiset ehdotukset jäävät vähälle.
Erityistä huomiota Bulldran mukaan pitäisi kiinnittää työntekijöiden kysynnän ja tarjonnan todelliseen kohtaamiseen. Tulevaisuudessa on ristiriita: samaan aikaan työvoimapulan kanssa pitkäaikaistyöttömien on vaikea työllistyä.
"Meidän pitäisi keksiä keinoja, joilla pitkäaikaistyöttömien työllistymistä voitaisiin parantaa. Pitkään työttömänä olleen oma halukin työllistyä saattaa olla hiipunut."
Vaikeimmin työllistettäviä ovat ne, joilla ei ole ammatillista koulutusta. "Tulevaisuuden työvoimapulasta puhuminen kuulostaa toiveikkaalta erityisesti nuorten kannalta. Minäkin korostan koulutuksen tärkeyttä. On hienoa, jos kouluttautunut nuori pääsee tulevaisuudessa suoraan koulunpenkiltä töihin", Bulldra sanoo.
Raportin mukaan myös opiskelun maksuttomuudelle olisi asetettava määräaika.
Esimerkiksi yliopisto-opiskelusta alettaisiin periä lukukausimaksua kuudennen opiskeluvuoden jälkeen.
Lisäksi raportti kehottaa viranomaisia luomaan kannustimia, jotka saisivat eläkkeeseen oikeutettuja jäämään työelämään. Työssäoloa olisi autettava esimerkiksi joustavilla työajoilla ja työkykyä ylläpitävillä toimenpiteillä.