Hiki päässä kuntosalilla jytistelevä työikäinen harrastaa yhä useammin liikuntaa työnantajansa tuella. Tuottoisaa sijoituskohdetta miettivistä yritysjohtajista fiksuimmat ovat keksineet kohteen läheltä. Kunnostaan huolehtiva työntekijä sairastaa tutkitusti vähemmän kuin liikkumista välttelevä kollegansa. Yksilöllisiä eroja löytyy, mutta tuo on pääsääntö.
Tottakai kunnostaan voi pitää huolta muutenkin kuin salilla. Vaikkapa vatsalihasliikkeet onnistuvat myös kotona. Sauvakävelyssä hengitys kiihtyy, pulssi nousee, jalat sekä kädet joutuvat töihin ja kivistävät hartiat lämpenevät mukavasti. Ulkolenkillä hiki irtoaa siinä missä sisäliikunnassakin. Osa meistä vain on sellaisia, että ainoastaan porukalla liikkuen tulee otettua itsestään irti riittävät tehot.
Kaikki yritysten ja laitosten taloudesta vastaavat tietävät, että koneita kannattaa huoltaa. Onneksi heissä on yhä enemmän sellaisia, jotka oivaltavat ihmisten huoltamisen vielä kannattavammaksi.
Yksityisille yrityksille arvioidaan tänä vuonna koituvan ainakin 700 miljoonan euron nettokustannukset sairausaikojen palkoista. Sijaisten kustantaminen nostaa summaa roimasti. Julkinen sektori mukaan lukien Suomen kansantalouden menetykset sairauspoissaoloista kohoavat varmasti lähelle kahta miljardia euroa vuodessa.
Kokonaan tuota summaa ei saada häivytetyksi, onpa ennalta ehkäisy kuinka hyvää tahansa. Flunssat leviävät ja norovirukset iskevät aika ajoin, vaikka valppaita oltaisiinkin. Tapaturmiakin sattuu. Mutta väitänpä vaan, että likimain puolet hirvittävän suuresta kustannuserästä voitaisiin nirhata pois, jos ennaltaehkäisyyn sijoitettaisiin se, mihin kohtuudella pystytään.
Fysiikan ohella mieli reistailee nykyään yhä useammilla. Merkittävää on, että myös sitä puolta voidaan hoitaa liikunnalla. Terve sielu terveessä ruumiissa, sanailtiin entisinä aikoina. Viime vuosina tuota lausahdusta ei ole juuri kuultu. On siinä silti ainakin osatotuus.
Työilmapiirikin voi joskus murtaa. Kenen olisi otettava vastuu, jos työpaikka muuttuu hullunmyllyksi, sananmukaisesti? Alaisten on vaikea vetää esimiestään tilille. Työilmapiirin pulmat ovat tavallisesti monisyisiä. Niitä ei voi korjata yhtä ihmistä vaihtamalla, vaan tarvitaan laajempaa asennemuutosta. Kouluttajia onneksi löytyy, kunhan kaikkialla osattaisiin valita sopivat ja uskallettaisiin tai raskittaisiin heitä käyttää.
Aivan huippuun viety vastuuntunto tai uhrautuvaisuuskaan ei ole hyväksi. Oli paikallaan, että juuri Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Seppo Saukkonen muistutti Kalevan haastattelussa tiistaina, kuinka vaarallista on vääntäytyä sairaana työpaikalle. Tarttuvassa romuskassa pärskivä levittää tehokkaasti tautia. Vaikka vaiva ei olisi tarttuvakaan, sairaana työskenteleminen hidastaa aina paranemista. Ja altistaa jatkosairauksille. Yllättävän moni on saanut sydänlihakseensa korjaamattoman vian, kun on punnertanut "vain vähän lentsuisena" työssä.
Lisävaivojen riski on huomattava myös liikuntaelinvaivoissa. Jos on yhdestä kohtaa kipeä, joutuu liikkumaan ja työskentelemään epäluonnollisessa asennossa. Silloin myös terveet lihakset ja nivelet ovat vaarassa.
Jos on viisasta harrastaa liikkumista, niin kyllä lepokin tekee hyvää.
timo.paakki@kaleva.fi