Suomalaiset työpaikat ovat ennenkin kohdanneet arvopohjan moninaistumisen haasteita.
Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja Anne Berner totesi sunnuntaina Suomalaisen työn -puheenvuorosarjassa, että työyhteisöt kokevat muutoksia, kun arvopohjat monimuotoistuvat sukupolvien välisten kuilujen ja monikulttuurisuuden kasvaessa työpaikoilla. Bernerin mukaan työntekijöiden monipuolisuus on voimavara, mutta vaatii työntekijöiltä avoimuutta toisiaan kohtaan.
Vasemmistoliiton kansanedustaja ja työelämän tutkija Anna Kontula muistuttaa, että Suomessa on aiempinakin vuosikymmeninä kohdattu monikulttuurisuuteen verrattavissa olevia tilanteita.
– Eri taustoista tuleminen ei pitäisi olla haaste sille, etteikö työyhteisö pystyisi luomaan yhteisiä arvoja. Aikaisempina vuosikymmeninä kaupungistuminen oli vähintääkin monikulttuurisuuteen verrattava ilmiö, kun kulttuurisesti eri osista Suomea olevat muuttivat työn perässä kaupunkeihin – tai kun luovutetusta Karjalasta muutettiin eri puolille Suomea.
Kontulan mielestä työntekijöiden kokemassa yhteisöllisyydessä keskeistä ovat reilut pelisäännöt, selkeät toimintatavat ja tasapuolinen kohtelu. Hän pitää ongelmana sitä, että nykypäivänä melkeinpä samaa työtä tekevät työntekijät asetetaan eriarvoisiin asemiin: vakituisessa työsuhteessa oleva, pätkätyöläinen ja vuokratyöläinen saavat aivan erilaista kohtelua saman työpaikan sisällä.
– Työntekijöiden eriarvoiseen asemaan laittaminen nakertaa enemmän yhteisöllisyyttä kuin se, että työntekijöillä on erilaiset maailmankuvat. Kun asetetaan eriarvoiseen asemaan, on hirveän vaikea luoda yhteisöllisyyttä. Se vaikeuttaa myös työntekijöiden yhteisten etujen hakemista, kun ei ole joukkovoimaa.
Työyhteisön pirstoutuminen vaikuttaa Kontulan mielestä myös tuottavuuteen: Toimiva yhteisö on tuottavampi kuin joukko yksilöitä.